Iho - kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja asiantuntijan vastauksia ihosairauksista ja ihonhoidosta.

Suojahanskat kumikemikaaliallergiselle?

K: Minulla on todettu kumikemikaaliallergia. Olen miettinyt, minkälaisia suojahanskoja voisin käyttää sillä nitriilihanskat eivät taida sopia kumikemikaaliallergiselle?

V: Kumikemikaaliallergia aiheuttaa viivästynyttä kosketusihottumaa. Monesti virheellisesti luullaan, että nitriilihanskat, jotka sopivat siis luonnonkumiallergisille, sopisivat myös kumikemikaaliallergisille. Nitriilihanskat sisältävät kuitenkin myös kemikaaleja, joille kumikemikaaliallerginen voi olla herkistynyt.  Vinyylihanskat tai polyeteenihanskat ovat valmistettu muovista ja ne sopivat yleensä myös kumikemikaaliallergiselle eivätkä aiheuta viivästynyttä kosketusihottumaa.

Atoopikon silmänympärysiho

K: Minulla on atooppinen iho, joka on nyt pääosin ihan ok kunnossa. Ongelmana on kuitenkin silmänympärysiho ja muutoinkin silmät kutisevat ja tuntuvat kuivilta. Kortisonia en ole ihan silmän lähelle uskaltanut laittaa, sitä ei kai pitäisikään. Mitä tähän voisi kokeilla?

V: Silmänympärysihon ongelmat ovat tavallisia atoopikoilla. Kortisonia ei ohuelle silmänympärysiholle pääsääntöisesti pidäkään laittaa. Sen sijaan kalsineuriinin estäjiä (takrolimuusi, pimekrolimuusi) voidaan käyttää myös ohuille ihoalueille. Näihin tarvitaan resepti lääkäriltä. 

Silmänympärysiho voi hoitaa myös kyseiselle ihoalueelle tarkoitetuilla voitella tai perusvoiteilla. Ihan mitä tahansa vartalovoidetta ei kannata ohuelle ja herkälle silmänympärysiholle laittaa. Voiteen valinnassa kannattaa kääntyä apteekin henkilökunnan puoleen.

Silmien kuivuutta ja kutinaa voi hoitaa silmätipoilla. Kosteuttavien tippojen lisäksi voi kokeilla allergiaan käytettäviä silmätippoja. Silmäongelmissa kannatta kuitenkin herkästi kääntyä silmälääkärin puoleen. 

Kylmäallergia

K: Miten herkästi kylmäallergia oireilee ja miten sitä lääkitään? Minulla oireet ovat lisääntyneet rajusti tänä syksynä; ehkä tämä Etelä-Suomen kylmän kostea ilma on syynä. Tällä hetkellä otan yhden antihistamiinin vuorokaudessa, ja se ei selvästikään riitä. Uskaltaisinko lisätä lääkitystä joksikin aikaa?

V: Kylmäallergiaa kutsutaan virallisesti kylmäurtikariaksi tai kylmänokkosihottumaksi. Oireilun herkkyys on yksilöllistä. Osa saa oireita kesäisinkin viileässä järvivedessä uidessa. Kylmän ilman lisäksi myös esim. tuuli voi vaikuttaa oireiluun. Kannattaa hakeutua lääkäriin ja jutella lääkityksen lisäämisestä tai muuttamisesta silloin kun tavanomainen annostus ei auta oireisiin.  Antihistamiini on siis tavallisin lääkitys, mutta vaikeissa oireissa myös muita hoitoja voidaan käyttää.

 

Atooppinen iho ja saunominen

K: Voiko atoopikko käydä saunassa tai onko ylipäänsä hyvä että on suihkussa kovin pitkään? Itselle saunominen tuntuu sopivan, mutta kuulin että kuuma ei tekisi iholle hyvää, miten on?

V: Kyllä atoopikkokin voi hyvin saunoa jos se tuntuu omalle iholle sopivan. Myöskään vesipesua ei ole tarpeen välttää. Pitkät kuumat suihkut voivat kuivattaa ihoa, mutta muutoin pesu lämpimällä vedellä tekee iholle vain hyvää. Rasvat on hyvä pestä pois eikä vain laittaa uutta kerrosta päälle. Nyrkkisääntönä: mitä enemmän ihottumaa, sitä enemmän pesua. Eli ihottumakohtiin kerääntyy mikrobeja ja myös lääkevoiteiden jäämät on syytä pestä välillä pois. Oleellista on ihon voitelu aina pesun jälkeen silloin kun iho on vielä kostea. Sopiva pesuväli ja peseytymistavat löytyy kokeilemalle. Jokaisen iho kun on erilainen. 

 

Kortisonivoiteen haitat -uskaltaako käyttää?

K: Käytän atooppisen ihon hoitoon kortisonivoiteita ja perusvoiteita. Kortisonin haitoista puhutaan paljon ja sen käyttö arveluttaa. En uskalla oikeastaan enää sitä paljoa käyttää, vaikka iho onkin aika huonona.

V: Kortisonilla, kuten kaikilla lääkkeillä on toki haittoja. Kortisonivoiteet ovat kuitenkin ensisijaisen tärkeitä atooppisen ihon hoidossa.  Haittoja miettiessä on myös hyvä huomioida, että on eri asia, puhutaanko sisäisesti otettavista kortisonitableteista vai iholle siveltävästä voiteesta. Voiteiden kohdalla myös käyttötapa vaikuttaa.

Hoitamaton, oireileva iho on suurempi riski terveydelle, kuin lääkevoiteet. Atooppisessa ihottumassa iholla on tulehdus, jota kortisoni rauhoittaa. Hoitamattomana iho voi paksuuntua, puhutaan jäkälöitymisestä. Hoitamattomalle iholle voi myös tulla herkemmin esim. bakteeri-infektio.  Puhumattakaan kutinan aiheuttamista haitoista esim. yöunelle ja sitä kautta terveydelle ja hyvinvoinnille.

Kortisonivoiteiden haitat liittyvät nimenomaan pitkään yhtäjaksoiseen käyttöön. Sen vuoksi niitä käytetään kuureina. Tavallisesti käyttöaika on 1-2 viikkoa (voi olla pidempikin, tämä yksilöllistä). Nyrkkisääntönä on, että välissä pidetään vähintään kuurin pituinen tauko. Tauon aikana iho elpyy.  Joskus ihon kunnossa pitäminen voi vaatia ylläpitohoitoa, eli kortisonivoidetta käytetään pari kertaa viikossa tauon aikana. Muutoin ihoa voidellaan perusvoiteilla tauon aikana.

Jos iho pysyy pelkillä perusvoiteilla hyvässä kunnossa, lääkevoiteita ei tietenkään tarvita. Mutta läheskään aina perusvoide ei ole riittävä vaan lääkevoiteita tarvitaan. Hoitamaton iho on terveysriski, jota kannattaa hoitaa. Ohjeiden mukaan, kuureittain käytettynä kortisonia uskaltaa kyllä käyttää.

 

Jätä oma kysymyksesi>>

Sivua päivitetty: 31.5.2022