Astma - kysymyksiä ja vastauksia

Astmaatikon pef-mittari?

K: Olen kuullut että jokaisella astmaatikolla pitäisi olla kotona oma pef-mittari. Minkälainen pef-mittari olisi hyvä ja mistä niitä voi hankkia?

V: Pef-mittari on hyvä omahoidon väline. Pef-mittarin käyttö kannattaa käydä läpi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Astmaatikon on hyvä ainakin kerran vuodessa tehdä noin viikon ajan pef-seurantaa sekä aina tarpeen mukaan myös useammin, erityisesti astman pahenemisvaiheiden yhteydessä. Pef-mittari on herkkä elimistön muutoksille, usein pef-arvot lähtevät laskuun jo ennenkuin astmaatikko tuntee sen olossaan. Oman hoitavan lääkärin tai astmahoitajan kanssa kannattaakin keskustella itselle optimaalisesta pef-tasosta sekä siitä, missä vaiheessa pitää tehdä mahdollisia lääkitysmuutoksia jos pef-arvot lähtevät laskuun. Kun oppii tunnistamaan oman, itselle optimaalisen pef-tason, voi reagoida mahdollisiin pahenemisvaiheisiin jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. 

Pef-mittareita voi ostaa esimerkiksi apteekeista. Pef-mittari on henkilökohtainen.

Astma ja tulehduskipulääkkeet

K: Voiko astmaatikko käyttää tulehduskipulääkkeitä? Mikä lääke sopii tilalle?

V: Useimmat astmaatikot voivat käyttää tulehduskipulääkkeitä ongelmitta.  Kuitenkin noin 5 prosenttia astmaatikoista saa yliherkkyysoireita tulehduskipulääkkeistä (esim. ASA, ibuprofeeni ja ketoprofeeni). Oireina on astman pahentumista, nokkosihottumaa tai yliherkkyysnuhaa. Diagnoosi perustuu yleensä oireisiin, eikä erillisiä tutkimuksia välttämättä tarvita. Tilanteen vaatiessa voidaan tehdä terveydenhuollossa altistuskoe, jossa lääkettä otetaan sairaalaolosuhteissa. Yleensä parasetamoli sopii tulehduskipulääkkeille herkistyneelle. Sen käytölle voi kuitenkin olla muita esteitä, joten asia on hyvä varmistaa lääkäriltä. 

 

Astmaa vai refluksia? 

K: Sain astmadiagnoosin kaksi vuotta sitten. Astmaa ei ole saatu kunnolla tasapainoon, ja minulla on jatkuvasti epämääräisiä oireita, joista en oikein tiedä ovatko astmaa vai jotain muuta? Ajoittain rintaa puristaa tai pistää ja keuhkoihin sattuu.  Hengityksen vinkumista minulla ei ole, mutta välillä on tunne, että en saa vedettyä ilmaa sisään. Minulla on ollut refluksia jo aiemmin. Mistä erottaa onko kyse refluksitaudista vai astmasta? Tai voiko nämä olla sydänoireita? Pitäisikö asiaa tutkia?

V: Astmaatikoilla on refluksitautia jonkin verran muuta väestöä enemmän. Voi olla vaikea erottaa näitä oireita ja kannattaakin jutella lääkärin kanssa, jotta saa varmasti oikean hoidon ja mikään piilevä sairaus ei jää huomaamatta.

Astma ei aiheuta varsinaista kipua rinnassa tai keuhkoissakaan. Mutta jokainen kokee nämä eri tavoin ja myös sanoitamme näitä hieman eri lailla. Toisen ”kipu” voikin olla ”puristavaa tunnetta” tai toisin päin. Siksi ei pitäisi tehdä liian nopeita päätelmiä asiasta.

Hengenahdistuksessa tunne on yleensä sellainen painon tunne rintakehällä, joka pahenee liikkuessa, kun hapentarve lisääntyy. Astmakohtauksessa uloshengitys vaikeutuu ja voi vinkuakin. Avaava lääke auttaa tähän ainakin jonkin verran.

Jos hengityksen vaikeus ilmenee äkillisenä sisäänhengityksen vaikeutena ja vinkumisena, voi kyseessä olla todennäköisemmin toiminnallinen äänihuulisalpaus. Tämä voidaan terveydenhuollossa varmistaa ja saada ohjausta oikeaan hengitystekniikkaan kohtauksen helpottamiseksi.

Pistävä kipu keuhkojen kohdalla tai rintakehällä on todennäköisemmin lihasperäistä kipua. Eli esim. jäykkä rintaranka tai lihaskireydet voivat aiheuttaa sen tyyppistä kipua. Kivun paikan pystyy tällöin yleensä osoittamaan tarkasti.  

Sydänoireissa kipu on puristavaa tunnetta rintakehällä ja se voi säteillä kaulaan, selkään ja olkavarsiin.  Sydänoireilu pahenee liikkuessa ja infarktissa voi olla myös muita oireita kuten hengenahdistusta.  Jos on yhtään epäilystä, että oire voisi olla sydänperäistä, on syytä käydä lääkärissä. Astmalääke ei helpota oloa sydänoireissa.

Refluksitauti oireilee tavallisesti närästyksenä ja poltteena, jota voi olla ylävatsalla tai rintalastan alla. Polte ei siis kuulu astmaan. Hapanta mahansisältöä voi nousta suuhun erityisesti makuuasennossa. Tämä voi aiheuttaa yskää ja kurkun ärsytystä. On melko vaikea itse erottaa, onko yskä astmaa vai refluksia vai molempia. Lieviin oireisisin voi alkuun kokeilla reseptivapaita närästyslääkkeitä ja muita refluksia helpottavia toimia, kuten vähentää rasvaisen ruuan syömistä, pienentää aterioita ja vähentää kahvin juontia. Pitkään jatkunut tai muutoin hankala yskä tai vatsaoireilu on joka tapauksessa syy käydä lääkärissä asian selvittämiseksi.

Kun oman astman luonne ja oireilu tulee tutuksi, yleensä oppii tunnistamaan näitä oireita. Kaikkea ei kuitenkaan voi itse päätellä ja jos astmalääke ei auta oireisiin, niin asiaa on syytä selvitellä terveydenhuollossa.

 

Pakkanen vaivaa astmaatikkoa

K: Kovat pakkaset ottavat todella paljon henkeen ja astma oireilee heti pihalle mennessä. Onko mitään tehtävissä vai pitääkö pysytellä sisätiloissa?

V: Ennen ulkoilua voi ottaa avaavaa lääkettä ennakoivasti. Eli vähintään 15 minuuttia ennen ulos lähtöä. Myös hengitysilmanlämmitintä voi kokeilla. Tai vähintäänkin laittaa huivi suun eteen lämmittämään. Rauhallisessa liikunnassa kannattaa mahdollisuuksien mukaan hengittää nenän kautta. Nenä lämmittää hengitysilmaa ja on siten parempi kuin hengitää kylmä ilma suoraan suun kautta. Kovatahtisessa liikunnassa nenähengitys ei riitä, vaan suuhengitystä tarvitaan lisäksi. 

Vieroitusoireet kortisonin lopetuksen jälkeen?

K: Minulla on astman pahenemisvaiheita nyt ollut kaksi peräkkäin, kortisonikuurien väliä oli vain 3vk. Lopetuksen käski keuhkolääkäri tehdä kerralla. Viimeisen tabletin otin eilen illalla. Iltapäivällä iski yhtäkkiä todella huono, voimaton olo ja kamalat tykyttelyt olleet siitä saakka. Elimistön oma kortisonituotanto ilmeisesti aika minimissään. Kauanko vieroitusoireet kestävät? Mikä helpottaisi oloa?

V: Vieroitusoireet kortisonikurin lopettamisen jälkeen ovat tavallisia ja helpottavat kyllä muutamissa päivissä. Tyypillisesti näitä on pidempien kuurien jälkeen. Kuurin lopettaminen asteittain vähentäen ehkäisee vieroitusoireita.

 

Astmalääkkeiden sivuvaikutukset

K: Jos hoitavista astmalääkkeistä (kortisoni-inhalaattorit) tulee sivuvaikutuksia, niin miten kauan ne kestävät? Vähenevätkö ne ajan kanssa? Millaisia lääkityksen sivuoireita kannattaa ”sietää”? Olen kokeillut useita hoitavia astmalääkkeitä, mutta kaikista tulee sen verran paljon sivuoireita, etten voi käyttää niitä. Univaikeudet, päänsärky, huono olo tulee pienestäkin annoksesta, vaikka sen ottaisi aamuisin, joten olen pisimmillään käyttänyt lääkettä viikon.

V: Viikko on vielä niin lyhyt aika, että on hoitavan lääkkeen teho ei ole kunnolla alkanut. Osa sivuoireista on sellaisia, että voivat helpottaa alun muutaman viikon jälkeen.  Tähän vaikuttaa moni asia ja suosittelen aina juttelemaan lääkärin kanssa, jos sivuoireet ovat sellaisia, että haittaavat omaa arkea ja vointia.

 

Huonot PEF-arvot ilman astmaa?

K: Minulla tutkitaan juuri mahdollista astmaa. Sain kotiini PEF-mittarin. Puhallustulokset ovat alle viitearvon, mutta lääkkeellä ei ole vaikutusta niihin Olen koko ajan kauhean väsynyt ja syvään hengittäessä oikea puoli keuhkoista pistää. Urheilen erittäin paljon, eli huonosta kunnostakaan ei voi olla kyse. Voiko PEF-arvot olla huonot ilman astmaakin?

V: PEF-viitearvo on keskiarvolukema muiden ihmisten arvoista. Tähän vaikuttavat ikä, pituus ja sukupuoli. Kuitenkin yksittäisellä ihmisellä voi olla jonkin verran viitearvoa matalampi tulos ilman että tilanteessa on mitään poikkeava. Astmatutkimuksissa tarkastellaan muutosta avaavan lääkkeen jälkeen sekä aamun ja illan välistä vaihtelua puhallusarvoissa. Lisäksi astman perustutkimuksiin kuuluu spirometria-puhallustutkimus ja tarvittaessa muitakin tutkimuksia. Eli kannattaa odottaa rauhassa mikä on lääkärin arvioi tilanteesta, kun kaikki tutkimukset on tehty.

Pistävä kipu ei tyypillisesti liity astmaan vaan voi olla muusta syystä johtuvaa, esim. lihasperäistä. 

 

Missä astmaa hoidetaan?

K: Minulla on parin viikon ajan ollut raskas hengittää ja kunnollista syvään hengitystä ei oikein tule. Olen lisännyt lääkettä kahteen annokseen aamu ja ilta, nyt myös joudun ottamaan avaava lääkettä melkein päivittäin eikä silti tunnu auttavan. Omalääkärini on terveyskeskuksessa ja luin netistä, että kyseinen terveyskeskus ei olisi avoinna muut paikat kai sitten. Pitäiskö ottaa jotenkin yhteyttä häneen vai työterveyslääkäriin?

V: Voit hyvin olla yhteydessä oman työterveyshuoltoon. Riippuu työnantajan tekemästä sopimuksesta, hoidetaanko pitkäaikaissairauksia työterveyshuollossa. Tämä selviää kysymällä asiaa työterveyshuollosta tai työnantajalta. Vaihtoehtoisesti voi olla yhteydessä siihen terveysasemaan joka alueesi asukkaille on osoitettu. Tähän löytynee tieto kunnan/terveysaseman verkkosivuilta tai soittamalla ajanvaraukseen. Tällaisessa kuvailemassasi tilanteessa asin voi hyvin hoitaa muukin kuin määritelty omalääkäri. 

Astma ja raskaus

K: Suunnittelemme raskautta ja minulla on astma. Säännöllinen lääkitys on ollut käytössä noin 6 vuotta enkä juurikaan oireile. Voiko astmalääkkeitä käyttää raskauden aikana?

V: Raskausajan lääkityksestä pitää aina jutella lääkärin kanssa. Mutta astmaa kyllä hoidetaan tavallisilla astmalääkkeillä myös raskauden ja imetyksen aikana. Raskauden aikana on erityisen tärkeää että äidin keuhkot toimivat parhaalla mahdollisella tavalla, jotta lapsenkin hapensaanti on turvattu. Jos edellisestä astman seurantakäynnistä on yli vuosi, niin tässä vaiheessa on hyvä varata aika ja tarkistaa astman tilannetta. Muutoin kannattaa seurantakäynnille hakeutua viimeistään alkuraskaudesta. Hyvä hoitatasapaino on nyt tärkeä asia, joten astmalääkkeet kannattaa ottaa erityisen tarkasti. 

Astmalääkkeiden sivuoireet

K: Minulla on astmalääkkeenä spiriva 2kertaa ja alvesco 1kertaa.  Olen käyttänyt näitä lääkkeitä nyt 2 viikkoa. Lääkkeiden oton jälkeen noin kahden tunnin päästä alkaa henkeä ahdistaa voimakkaasti. Menevätkö nämä sivuoireet ohi vai pitääkö lääke vaihtaa?

V: Suosittelen juttelemaan lääkärin kanssa aina kun on epäilys siitä, että hankalat oireet johtuvat lääkityksestä. Oli kyse sitten riittämättömästä tai epäsopivasta lääkityksestä. Jatkuva päivittäinen hengenahdistus on aina syy olla yhteydessä terveydenhuoltoon. 

Hengenahdistus liikkuessa

K: Astma oireilee nyt tavallista enemmän ja varsinkin lenkillä alkaa ottaa henkeen. Joudun ottamaan avaavaa ennen lenkkiä ja joskus vielä lisää lenkin aikana. Pitäisikö lopettaa liikunta?

V: Ei tarvitse missään nimessä lopettaa liikkumista. Astman oireet tulevat usein esiin liikkuessa, kun elimistön hapen tarve kasvaa. Oireilu liikunnan aikana kertoo usein siitä, että astma ei ole hyvässä tasapainossa. Toki tässä on huomioitava myös se, että liikkuminen on toteutettu oman kuntotason mukaisesti sekä astma huomioiden.

Ensimmäisenä tulee siis mieleen, että onko astman lääkehoito sopivaa/oikein toteutettua. Kannattaa ainakin tarkistuttaa lääkkeenottotekniikka. Tähän kannattaa pyytää apua hoitajalta, lääkäriltä tai apteekista. Jos hyvästä lääkkeenottotekniikasta huolimatta oireilee, on syytä käydä astmakontrollissa ja jutella siitä onko lääkehoito muutoin sopiva.   

Liikkuessa astma täytyy myös huomioida. Astmaatikon elimistö vaatii muita enemmän alkuverryttelyä, jotta keuhkot tottuvat rasitukseen. Harjoittelua kannattaa ensimmäiseksi muuttaa niin, että varaa enemmän aikaa kehon valmisteluun. Lenkille lähtiessä siis erikseen alkuverryttely ja lenkin alkutaival erityisen rauhallisesti. 

Tärkeää on myös osata erottaa astmaan liittyvä hengenahdistus normaalista hengästymisestä. Normaali hengästyminen helpottaa, kun liikunnan tehoja laskee. Toki nopea, sykettä nostattava intervalli voi tehdä sen, että hengästymisen tunne tulee vasta pysähtymisen jälkeen. Mutta muutamissa minuuteissa hengästyminen vähenee. Erona siis hengenahdistukseen, joka voi jatkua tai pahentuakin, vaikka pysähtyy. Hengenahdistukseen tarvitaan yleensä avaavaa lääkettä, kun taas hengästyminen helpottaa itsekseen. Hengenahdistuksessa voi kuulua vinkumista uloshengityksen aikana, mutta se ei ole mikään kriteeri. On hyvä muistaa, että jos tehdään erittäin rasittavia ja sykettä nostattavia harjoituksia, voi terveillekin tulla hengenahdistuksen kaltainen tila. Parhaiten näiden eron oppii kuulostelemalla omaa kroppaa. Paljon liikkuva tosin usein tietääkin, jos hengästyminen liikkuessa tuntuu jotenkin poikkeavan voimakkaalta.

Avaavaa lääkettä voi ottaa ennakoivasti ja lääke on hyvä pitää mukana liikkuessa. Parempi on ottaa lääkettä ja liikkua kuin jäädä kotiin oireiden vuoksi tai pelossa. Mutta jos avaavaa tarvitsee jatkuvasti, niin suosittelen lääkärissä käyntiä. Pääsääntöisesti astma saadaan hoidettua niin hyvään tasapainoon, että normaali liikkuminen on mahdollista. Sopivan lääkityksen löytäminen voi kuitenkin viedä aikaa. Ja joskus astma voi olla niin vaikea, että täysin optimaalista tilannetta ei löydykään. Liikunta on kuitenkin erittäin tärkeä osa astman hoitoa ja sitä kannattaa jatkaa vaikka välillä tulee aikoja, jolloin tehoja täytyy laskea ja vauhtia himmata.

 

Astma ja helle

K: Astmaatikkona ja siitepölyallergisena oloni on tukala näillä helteillä. Miten oloa voisi helpottaa ja mistä tämä oikeastaan johtuu?

V: Astmaatikot kokevat helteet kovin eri tavoin. Osalle lämmin ilma on helpotus ja osa kokee oireiden voimistuvan. Lämpimillä säillä ilmassa on usein enemmän erilaisia epäpuhtauksia ja pölyjä -kuten siitepölyä. Nämä voivat pahentaa astmaatikon oireita allergian tai pölyjen aiheuttamien ärsytysoireiden vuoksi. Lämpö sinänsä ei ole astmalle haitallista.

Ihmiset kuitenkin sietävät helteitä eri tavoin. Oloa kannattaa helpottaa viilentämällä sisätiloja mahdollisuuksien mukaan. Ainakin kaihtimet ja verhot on syytä pitää päivällä kiinni. Öisin kannattaa hyödyntää hieman viileämpi ilma ja tuulettaa silloin.

Kylmä suihku ja ohuet vaatteet auttavat luonnollisesti myös oloa. Kuumalla ilmalla on syytä huolehtia tavallista runsaammasta juomisesta ja muistaa myös syödä, vaikka näläntunne kuumassa heikkenisikin. Runsaan hikoilun ja juomisen vuoksi kannattaa välillä napata kohtuudella jotain suolaista.

Jos oireilu pahenee, astman ja allergian lääkitystä on syytä tehostaa lääkärin ohjeen mukaan.

Kodin sisustaminen

K: Lapsella todettiin astma. Voiko kotiin hankkia villamaton? Mitä kodin sisustuksessa ja materiaaleissa pitäisi ottaa huomioon?

V: Mikään materiaali tai sisustustyyli ei ole astmaatikon kodissa kielletty. Villa itsessään ei ole allergisoiva materiaali.

Mutta ylipäätään karvaiset, pörröiset ja löyhään kudotut tekstiilit keräävät yleensä enemmän pölyä. Eli kannattaa suosia sileksi kudottuja mattoja ja tiukkaan kudottuja tekstiilejä -ne keräävät pölyä vähemmän.  Mutta pölyn määrään toki voi vaikuttaa paljon siivoamisella. Ja toki tavaran ja tekstiilien määrä, ilmanvaihto jne. vaikuttaa myös. 

Astmaatikolle ei ole mitään erillisiä kodinsiivousohjeita. Jos oireita on, voi olla kuitenkin hyvä miettiä onko kotona syytä esim. karsia tavaraa, jotta pölyn määrän saa pidettyä kurissa. Huonepölylle ei olla allergisia, mutta se voi tehdä ärsytysoireita erityisesti silloin kun hengitystiet ovat muutenkin herkät oireilemaan. 

Osteoporoosin ja astmalääkkeeen yhteys

K: Onko astmalääkkeellä yhtyettä luiden kulumiseen? Olen käyttänyt Alvescoa vuoden. Nyt lonkkani ja polveni ovat kipeytyneet. Lääkkeessähän on kortisonia.Mahtaako se olla syynä kipuihini?Muita kortisonipitoisia lääkkeitä minulla ei ole.

V: On totta, että kortisoni vaikuttaa luustoon ja on haitta suurilla annoksilla säännöllisessä käytössä. Hengitettävissä astmalääkkeissä on kuitenkin murto-osa siitä kortisonimäärästä, mitä on tablettimuotoisissa lääkkeissä. Kun lääke hengitetään suorana keuhkoihin, sitä tarvitaan huomattavasti pienempi määrä. Näin ollen on hyvin epätodennäköistä että hengitettävä astmalääke olisi syynä luuston kulumiseen lyhyellä aikavälillä. Nivelten kipu on toki syytä tutkia, joten jos kipu jatkuu niin kannattaa hakeutua lääkäriin. 

 Jätä oma kysymyksesi>>