Mitä tietoa etsit?
Sisäilma

Sisäilma

Hyvässä sisäilmassa on sopiva lämpötila ja ilmankosteus.  Sisäilman laatuun voi vaikuttaa monilla tekijöillä, kuten ilmavaihdolla, siivoamisella, rakennuksen huoltamisella sekä karsimalla ylimääräisiä epäpuhtauslähteitä.  

Sisäilman laatuun vaikuttavat monet tekijät  

Hyvä sisäilma ja rakennuksen viihtyvyys tukevat hyvinvointia, toimintakykyä ja oppimista.  Sisäilman laatuun ja viihtyvyyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten ilmanvaihto, kosteus ja lämpöolosuhteet. Sisäilmassa voi olla erilaisia pölyjä sekä rakennus- ja sisustusmateriaaleista peräisin olevia päästöjä. Lisäksi mahdolliset kosteus- ja homevauriot vaikuttavat ilman laatuun.   

Sisäilmaan voi myös kulkeutua hiukkasia rakenteista, ulkoilmasta ja maaperästä. Toisaalta myös arjen normaalit toiminnot kuten siivous- ja rakennuskemikaalien käyttäminen, ruuanlaitto ja kynttilöiden poltto aiheuttavat sisäilmaan epäpuhtauksia. 

On lukuisia syitä, miksi sisäilma koetaan huonolaatuiseksi.  Lue lisää sisäilman laatuun vaikuttavista tekijöistä. 

 

Kodin sisäilmaan voi itse vaikuttaa  

Sisäilman laatuun voi myös helposti itse vaikuttaa näillä tekijöillä:

  • Riittävä ilmanvaihto
  • Huolla taloa säännöllisesti  
  • Seuraa talon kuntoa  
  • Säännöllinen siivous 
  • Suosi vähäpäästöisiä tuotteita  
  • Vähennä epäpuhtauksien lähteitä  

Lue lisää sisäilman parantamisesta kotonasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta 

 

Suosi materiaalivalinnoissa vähäpäästöisiä tuotteita  

Markkinoilta löytyy vähäpäästöisiä materiaaleja eri tuoteryhmistä, joita kannatta hyödyntää uudisrakentamisessa ja remontoidessa sisäilman laadun parantamiseksi ja ilman epäpuhtauksien vähentämiseksi.  

M1-merkki on Rakennustietosäätiön myöntämä luokitus. Merkki voidaan myöntää rakennusmateriaaleille ja ilmanvaihtotuotteille. M1-merkki kertoo, rakennusmateriaalien vähäpäästöisyydestä ja ilmanvaihtotuotteiden puhtaudesta. Lue lisää M1-päästöluokituksesta.

Allergiatunnus on Allergia-, iho- ja astmaliiton myöntämä tunnus.  Lisätietoa Allergiatunnuksesta.  

  

Oireilu sisätiloissa on yksilöllistä ja monitekijäistä 

Sisäilman kokeminen huonolaatuiseksi on yksilöllistä ja melko yleistä. Oireiluun vaikuttavat aina monet samanaikaiset asiat. Oireilun ja haittakokemusten taustalla voi olla rakennukseen liittyvien tekijöiden ohella myös monia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tekijöitä sekä psykososiaalisia kuormitustekijöitä.

Rakennuksen huonolaatuinen sisäilma ei yleensä ole terveysriski, mutta kosteusvaurioita pidetään yhtenä astman ja hengitystieoireiden riskitekijänä. Näyttö mikrobikasvun yhteydestä terveysvaikutuksiin on kuitenkin ristiriitaista. Syy -suhdetta yhdenkään terveysvaikutuksen ja kosteus- ja homevauriorakennusten välillä ei ole voitu todeta. Tästä syystä ei myöskään ole terveysperusteisia raja-arvoja sisäilman mikrobeille.  

Ei ole olemassa laboratorio- tai muita tutkimuksia, joilla kosteus- ja homevaurio voidaan varmasti yhdistää oireisiin tai sairauksiin. Ammattiastmatutkimuksissa tehdään PEF- puhalluksia työpaikalla.  

Oireiden ja sairauksien diagnostiikka ja hoito toteutetaan kuitenkin hoitosuositusten mukaisesti riippumatta siitä, voidaanko oireiden taustalla osoittaa tai olettaa olevan rakennuksen kosteusvaurio. Potilaan kuuntelu ja kohtaaminen ovat ensisijaisen tärkeitä ja tilanteen ratkaiseminen voi edellyttää moniammatillisen osaamisen hyödyntämistä. Diagnostiikka ja hoito toteutetaan yleensä perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa.  

Lue lisää sisäilman terveysvaikutuksista sekä sisäilmasta oireilusta 

 

Korjaustoimenpiteiden tarve voidaan selvittää  

Tarvittaessa sisäilman ja rakennuksen tutkimisella voidaan selvittää, onko sisäilmasto-olosuhteissa jotain tavanomaisesta poikkeavaa, mikä vaatii korjaustoimenpiteitä. Toimenpiteet voivat vaihdella yksinkertaisista kiinteistöhuollon toimenpiteistä vaativimpiin korjauksiin. Selvitys- ja korjaustyö kannattaa teettää alan ammattilaisella.  

Mitä tehdä, jos epäilet ongelmaa sisäilmassa?   

Lue myös:  

Työterveyslaitoksen sisäilmaohjeet >>  
THL:n sisäilmaohjeet >>  

Sivua päivitetty: 27.1.2021