Palovammojen synty ja vaikeusasteet

Palovamman vaikeusasteeseen vaikuttaa vamman aiheuttava lämpötila, jännitteen suuruus tai kemiallisen aineen vahvuus ja altistusaika.

Esimerkiksi 52 asteen lämpötila aiheuttaa 20 minuutissa syvän vamman ja yli 100 asteen lämpötila aiheuttaa syvän vamman alle sekunnissa. Lisäksi vaurioitunut kudos vapauttaa ympäristöönsä välittäjäaineita, jotka aiheuttavat turvotusta.

Turvotus lisääntyy ensimmäisen 48 tunnin aikana vamman sattumisesta, jonka vuoksi palovamma syvenee ensimmäisen kahden vuorokauden aikana. Laajoissa yli 20 prosenttia kehopinta-alaa käsittävissä vammoissa turvotus on yleistynyttä ja aiheuttaa näin huomattavan nestehukan. Laajat palovammat saaneen potilaan hoidossa nestehoito on välttämätöntä, jotta niin sanottu palovammashokki voidaan välttää.

Ensimmäisen asteen palovammoissa iho on punoittava, kosketusarka ja iholla on turvotusta, mutta ei rakkulointia. Ensimmäisen asteen palovammat paranevat viikon sisällä arpia jättämättä.

Toisen asteen vammoissa ihon kerrokset ovat eriasteisesti vaurioituneet, mutta vamma ei ulotu koko ihon läpi. Pinnallisissa toiseen asteen vammoissa tyypillistä on ihon pintaan syntyvät rakkulat. Mikäli rakkulat poistetaan tai ne repeytyvät, vamma-alueet ovat yleensä hyvin kivuliaita, vaaleanpunaisia ja kosteita. Ihotunto on säästynyt toisen asteen pinnallisissa palovammoissa. Syvissä toisen asteen palovammoissa rakkulat ovat usein irronneet, ja iho on rakkuloiden alla joko tiilenpunainen tai jopa vaalea. Ihon pinta voi myös olla kuiva.

Syvissä toisen asteen vammoissa ihotunto on eriasteisesti alentunut. Pinnalliset toisen asteen vammat paranevat kahden viikon aikana ja leikkaushoito on harvoin tarpeen. Sen sijaan syvät toisen asteen palovammat eivät usein parane itsestään ja parantuessaan voivat aiheuttaa palovamma-arven. Tästä syystä leikkaushoito on usein perusteltu. Mikäli syvä toisen asteen vamma jätetään leikkaamatta, voi seurauksena olla näkyvä, toiminnallisesti haittaava ja kiristävä arpi.

Kolmannen asteen palovammassa ihon kaikki kerrokset ovat palaneet. Tämän vuoksi puhutaan myös täyssyvästä palovammasta. Haavapinnat ovat yleensä kuivia, nahkamaisia tai hiiltyneitä ja tunnottomia. Kolmannen asteen palovammat vaativat yleensä aina leikkaushoitoa.

Sivua päivitetty: 9.2.2023