Mitä tietoa etsit?
Astma ja liikunta

Astma ja liikunta

Astma ei ole este liikkumiselle. Päinvastoin, liikunta on osa astman omahoitoa.

Liikunta on lääkehoidon lisäksi astman hallinnassa oleellista. Sopiva liikunta parantaa peruskuntoa ja vähentää rasitusperäisiä hengitystieoireita. Liikunnan harrastamisella on positiivisia vaikutuksia hengityselimistön lisäksi myös immuunijärjestelmään, lihaskuntoon, unenlaatuun ja henkiseen hyvinvointiin. Liikunta parantaa myös rintarangan liikkuvuutta ja ryhtiä, mikä auttaa hyvässä hengitystekniikassa. Lisäksi, kun kunto nousee ja paino pysyy kurissa, on hengittäminen entistä helpompaa. Ylipaino lisää astman oireita.

Kuinka sujuu maratonin juokseminen tai kuntosaliharrastuksen aloittaminen astman kanssa? Katso video!

Astma ei rajoita liikkumista, mikäli astma on tasapainossa ja lääkitys kunnossa. Jos liikunnan aloittaminen jännittää, kannattaa varmistaa sopiva lääkitys lääkärillä ennen liikkeelle lähtöä. Jos astmaoireet vaivaavat toistuvasti liikunnan aikana, kannattaa seuraavalla kerralla ottaa keuhkoputkia avaavaa lääkettä ennakoivasti, 15-20 minuuttia ennen liikuntaa. Hengitettävät astmalääkkeet eivät auta perusterveitä parantamaan liikuntasuorituksia.

Liikkuminen kannattaa aloittaa vähitellen rasitusta lisäämällä. Kunnollinen 10-20 minuutin alkulämmittely on astmaatikolle tärkeää. Verryttely valmistaa keuhkoja tulevaan suoritukseen, avaa nivelten liikelaajuuksia, lämmittää lihaksia ja aktivoi hermostoa. Useimmat liikuntalajit sopivat astmaatikolle. Erityisen hyviä lajeja ovat sellaiset, jotka voi keskeyttää nopeasti ja turvallisesti. Lajit, joita astmaatikon ei kannata harrastaa ovat lähinnä sukeltaminen, vuorikiipeily ja laskuvarjohyppy.

Luontoliikunta voi olla hankalaa astmaatikolla siitepölykauden ollessa pahimmillaan tai kovien pakkasten aikaan. Siitepölyltä ja katupölyltä suojautumiseen voi käyttää siihen käyttötarkoitukseen suunniteltua hengityssuojainta ja pakkasella auttaa hengitysilman lämmitin. Lämmitin on kasvoille suun eteen laitettava hengitysmaski, jonka kenno lämmittää sisään hengitettävän ilman, eikä pahenna astmaoireita. On kuitenkin muistettava, että maski tekee pienen hengitysvastuksen.

Jos astmaoireilu pahenee esim. siitepölykaudesta johtuen, kannattaa liikunnan rasittavuutta laskea. Kevyttä liikuntaa voi kuitenkin harrastaa tai siirtyä sisätiloihin liikkumaan. Jos astman paheneminen johtuu infektiosta, rasittavaa liikuntaa ei tule harjoittaa lainkaan. 

Vinkkejä astmaatikon liikuntaan:

  • Kuuntele kehoasi ja kasvata kuntoa asteittain. Jos hengitystieoireet lisääntyvät tai tunnet itsesi sairaaksi vähennä liikunnan rasittavuutta.
  • Lämmittely kunnolla ennen liikuntaa. Rasituksen kuormittavuuden vaihtelu ja lyhyet lepojaksot liikunnan aikana vähentävät hengitystieoireilua.
  • Liiku maltillisesti yli 10 asteen pakkasella ja vältä muulloinkin ylävartalon jäähtymistä.
  • Pidä riittävä liikuntatauko sairauden jälkeen. Toipumiseen menee ainakin kaksi kertaa se aika, mikä meni sairastamiseen.
  • Vältä liikkumista ympäristössä, jossa on paljon pöly-, siitepöly- ja saastepitoisuuksia tai tupakan savua.
  • Jos astma oireilee urheilun aikana, ota lääkettä ja lepää. Jatka vasta, kun olosi kohenee.

Lisätietoa

Katso video: Astma ja liikunta
Katso video: Hengästymistä vai hengenahdistusta?
Katso video: Hengitysilman lämmitin

Sivua päivitetty: 14.9.2020