Tehohoitoa vaativat laajat palovammat

Palovammojen hoito sairaalassa

Tehohoitoa vaativat laajat palovammat hoidetaan palovammojen hoitoon erikoistuneissa palovammayksiköissä. Suomen ainoana palovammayksikkönä toimii HYKS Jorvin sairaalan teho- ja palovammaosasto U2 Espoossa.

Laajojen, tehohoitoa vaativien palovammapotilaiden hoito on pitkäkestoista ja vaatii moniammatillista osaamista. Mahdollisuus selvitä laajoista palovammoista riippuu ensisijaisesti vamman laajuudesta ja potilaan iästä. Lapset ja nuoret selviytyvät parhaassa hoidossa jopa yli 90 prosentin palovammoista, kun taas vanhuksilla yli 15 prosentin vamma on usein henkeä uhkaava.

Alkuvaiheen toiminta sairaalassa

Palovammapotilas tulee palovammayksikköön usein terveysasemalta tai paikallisesta sairaalasta, jossa palovamman laajuus on arvioitu ja annettu välitön ensiapu. Laajoja palovammoja saanut potilas on myös valmisteltu siirtoa varten.

Läheisten läsnäolo alkuvaiheessa on tärkeää, koska heiltä voidaan tiedustella potilasta koskevia asioita, kuten perussairauksia ja lääkityksiä sekä tarkentaa tapahtumatietoja. Potilas ei yleensä pysty hahmottamaan omaa tilaansa, minkä vuoksi läheisten ja henkilökunnan tiivistä yhteistyötä tarvitaan.

Palovammakeskuksessa potilasta on vastaanottamassa kirurgi, anestesialääkäri ja 2–3 hoitajaa. Alkututkimuksessa poissuljetaan henkeä uhkaavat tilat ja turvataan peruselintoiminnot. Tämän jälkeen kirurgin tehtävänä on arvioida palovammojen laajuus ja syvyys. Laajoissa palovammoissa potilaalle aloitetaan tarvittava nestehoito ja asianmukainen kipulääkitys.

Palovamma-alueet suihkutetaan, puhdistetaan huolellisesti ja kaikki irrallinen kuollut kudos poistetaan. Palohaavat valokuvataan, jotta vamman syventymistä ja paranemista voidaan seurata. Tämän jälkeen haavat peitellään erilaisilla haavanhoitotuotteilla, joiden valinta tehdään potilaskohtaisesti. Suosituimpia alkuvaiheen haavanhoitotuotteita ovat tällä hetkellä erilaiset hopeaa sisältävät sidokset.

Kivun hoito

Palovammat ovat aina kivuliaita, mutta kipua voidaan kuitenkin lievittää tehokkaasti. Palovammapotilaan kipua voidaan tarkastella kolmesta eri näkökulmasta.

Kosketuskipu on kipua, joka liittyy haavan hoitoon, hoitosuihkuun ja liikehoitoon. Se on potilaiden omien kokemusten mukaan pahin mahdollinen kiputuntemus. Kosketuskipua voidaan lievittää tehokkaasti vain voimakkaimmilla suonen sisäisesti annosteltavilla kipulääkkeillä, mutta sitä ei vahvimmillakaan lääkkeillä saada poistetuksi kokonaan. Uudet haavanhoitotuotteet mahdollistavat harvemmat siteiden vaihdot.

Jos potilas on hengityskoneessa nukutettuna, voidaan sidevaihtoja tehdä ilman pelkoa kivusta. Vain täydellinen nukuttaminen voi poistaa kosketuskivun.

Taustakipu on luonteeltaan jäytävää särkyä palovamma-alueilla sekä vuodelevon aikana kipeytyvissä nivelissä. Taustakipuun on olemassa hyvät suonensisäisesti tai suun kautta nautittavat lääkkeet, joilla kipu voidaan poistaa.

Psyykkiseksi kivuksi kutsutaan vaikeimmin hallittavaa henkistä kipua. Palovammapotilaalla kipukynnys on madaltunut vammaan liittyvän psyykkisen kriisin, ahdistuksen tai masentuneisuuden johdosta.

Hoitotoimenpiteitä kohtaan voi syntyä voimakasta pelkoa, joka muuttuu psyykkiseksi kivuksi. Psyykkinen kipu ei ole samanlaista fyysistä kipua kuin kosketuskipu tai taustakipu, mutta potilas kokee sen todellisena kipuna.

Kaikista hoitotoimenpiteistä kerrotaan potilaalle etukäteen perusteellisesti. Hoidon tulee perustua keskinäiseen luottamukseen, ja hoitotilanteen aikana pyritään mahdollisimman hyvään henkisen tilan hallintaan. Käytännössä pyritään aina yhdistämään kosketuskipua vähentävä lääkehoito, taustakivun poistavat särkylääkkeet ja kivun psykologiset hoitomenetelmät, esimerkiksi taustamusiikin, videoiden tai pelien käyttö.

Palovammaleikkaukset

Pinnalliset palovammat paranevat ilman leikkauksia kolmen viikon sisällä, mutta syvät ja laajat palovammat edellyttävät jopa useita leikkauksia. Leikkauksissa kaikki kuollut kudos, iho ja tarvittaessa sen alla oleva rasvakudos poistetaan ennen kuin palovamma-alue infektoituu. Riippuen palovamman laajuudesta ja syvyydestä ensimmäinen leikkaus tehdään jopa ensimmäisen 2 vuorokauden sisällä vamman sattumisesta.

Tyypillisimmin palovamman aiheuttama kudospuutos korjataan ihonsiirteillä. Tällöin palamattomilta, terveiltä ihoalueilta otetaan ohuita, osan ihosta kattavia omaihonsiirteitä. Tyypillisin ihonottokohta on reidet, mutta tarvittaessa ihonsiirteitä voidaan ottaa käytännössä lähes mistä tahansa.

Laajojen palovammojen kohdalla ihonsiirteet rei´itetään ja levitetään verkkomaisesti haavapinnoille. Rei´ityksellä laajennetaan ihonsiirteitä, jotta saadaan peitetyksi isojakin palovamma-alueita. Laajennussuhde vaihtelee palohaavan sijainnin mukaan. Muun muassa käsissä ei ole tarkoituksenmukaista käyttää laajasti laajennettuja siirteitä ja kasvojen alueella siirteitä ei rei´itetä ollenkaan. Tavoitteena on taata parempi esteettinen ja toiminnallinen lopputulos.

Alkuvaiheessa ihonsiirteet kiinnitetään paikalleen käyttäen metallihakasia, ompeleita tai erilaisia kudosliimoja. Ihonsiirteet tarttuvat pohjaansa noin kahdessa vuorokaudessa. Alkuun ihonsiirteet ovat muuhun ihoon verrattuna punoittavia, mutta ajan myötä ne jäävät hieman tervettä ihoa vaaleammaksi.