Ruusufinni

Ruusufinni on yleinen ihotauti, jota esiintyy naisilla enemmän. Sen sairastaa noin joka kymmenes suomalainen. Tautia esiintyy eniten keski-ikäisillä, ja se puhkeaa yleensä noin 30–50 vuoden iässä.

Ruusufinnin oireet

Ruusufinnitaudissa ihon punoitus johtuu hiusverisuonten laajenemisesta (erytematoottinen ruusufinni, couperosa) ja lisääntymisestä. Ruusufinnialueilla voi ilmetä kirvelyä ja ihon kuumotus voi aiheuttaa kipua. Useimmiten iholle syntyy myös finnimäisiä näppyjä ja märkäpäitä (papuloita ja pusteleita). Kun molemmat esiintyvät yhdessä on kyseessä papulopustulaarinen ruusufinni.

Pienelle osalle ruusufinniä sairastavista miehistä kehittyy rinofyyma eli nenän talirauhasten liikakasvu. Se näkyy ulospäin nenän muhkuraisuutena.

Ruusufinni voi oireilla myös silmäoireina, kuten silmien kuivuutena ja luomireunan tulehduksena. Silmän ruusufinni voi aiheuttaa toistuvia luomireunan ja sidekalvon tulehduksia ja voi vaurioittaa jopa sarveiskalvoa. Silmäoireet voivat ilmetä myös silmäluomen luomirakkuloina tai näärännäppyinä.

Ruusufinnin aiheuttajat

Ruusufinnin aiheuttajaa ei tunneta. Se ei ole tarttuva eikä seurausta huonosta hygieniasta. Ruusufinni on vahvasti perinnöllinen. Siihen sairastuneen lähisuvussa on usein muitakin tautia sairastavia.

Auringon ultraviolettisäteily voi vaikuttaa sekä ruusufinnitaudin syntyyn että aiheuttaa taudin pahenemisvaiheita. Terveellä iholla normaalistikin elävät talipunkit lisääntyvät ruusufinnissä ja saattavat lisätä tulehdusreaktiota ihossa. Talipunkkia ei kuitenkaan pidetä ruusufinnin varsinaisena aiheuttajana.

Ruusufinniä sairastavan immuunipuolustuksessa ja ihon sekä pintaverisuonten tulehduksen säätelyssä on havaittu olevan poikkeavuutta, jotka voivat vaikuttaa sairauden puhkeamiseen.

Ruusufinnin oireita pahentavia tekijöitä ovat esimerkiksi voimakas auringonvalo, lämpötilan vaihtelut tai kylmä viima. Alkoholi, erityisesti punaviini, voi lisätä myös oireita. Lisäksi runsas saunominen voi lisätä punoitusta. Vuodenajoillakin on vaikutusta, sillä moni sairastunut kokee, että ruusufinni oireilee eniten keväällä ja alkukesästä.

Ruusufinnin toteaminen

Ruusufinni todetaan ulkoisen tutkimuksen ja oireiden perusteella. Verikokeita ei tarvita, mutta joskus epäselvissä tapauksissa voidaan ottaa koepala sairauden varmistamiseksi.

Samankaltaisia oireita voivat aiheuttaa myös akne, punahukkaihottuma (lupus erytematosus disseminatus), tali-ihottuma (seborroiinen ekseema) tai monimuotoinen valoihottuma (aurinkoihottuma).

Ruusufinnin hoitaminen

Tärkeä osa ruusufinnin ennaltaehkäisyä ja hoitoa on välttää tautia pahentavia tekijöitä. Vältä esimerkiksi auringon uv-säteilyä, joka pahentaa monella ruusufinnin oireita. Tehokas auringolta suojautuminen ja aurinkovoiteiden käyttö on tärkeä osa ruusufinnin hoitoa.

Vältä myös ihon punotukseen ja lehahteluun vaikuttavia ruokia ja juomia. Näitä ovat esimerkiksi voimakkaasti maustetut ruoat ja juomat sekä alkoholi. Myös stressi voi pahentaa ruusufinnin oireita.

Ruusufinnin hoitoon voidaan käyttää useita erilaisia paikallisia ja sisäisiä lääkkeitä. Itsehoitolääkkeenä käytetään metronidatsoli-voidetta, jota käytetään pakkausohjeen mukaan yleensä 1–2 kertaa päivässä vähintään kuukauden hoitojaksoina. Paikallishoidon vaikutus näkyy yleensä 1–3 kuukauden sisällä hoidon aloituksesta.

Silmäoireita voi hoitaa apteekista saatavilla kostuttavilla silmätipoilla. Kortisonivoiteita ei kannata käyttää ruusufinnin hoitoon, sillä ne saattavat pahentaa oireita.

Ruusufinni-iho on herkkä ja helposti ärtyvä. Ihon puhdistukseen ja kosteutukseen on hyvä käyttää hajusteettomia, herkälle iholle tai ruusufinni-iholle tarkoitettuja tuotteita. Ihon punoitusta voi peittää herkälle iholle tarkoitetulla peittävällä kosmetiikalla.

Jos ruusufinnin oireet pahenevat tai itsehoidosta ei ole apua, hakeudu lääkärin arvioon. Lääkärin määräämänä hoitona voidaan kokeilla myös suun kautta annettavaa antibioottia. Jos siitä ei ole apua, voi ihotautilääkäri määrätä isotretinoiinihoidon. Isotretinoiinia käytetään myös aknen hoidossa.

Ihon punotusta aiheuttavia laajentuneita verisuonia (couperosa) voidaan hoitaa niitä supistavalla brimonidiinitartraattigeelillä. Sen vaikutus kestää enimmillään noin kahdeksan tuntia. Laserhoidolla voidaan hoitaa laajentuneita verisuonia pitkäkestoisemmin.

Muhkuranenää voidaan hoitaa sekä kirurgisesti että suun kautta annettavalla isotretinoiinilla.

Tukea ja tietoa

Onko sinulla kysymyksiä ruusufinnistä, sen hoitamisesta tai ehkäisemisestä? Allergia-, iho- ja astmaneuvontamme neuvoo ruusufinniin liittyvissä kysymyksissä. Katso neuvontamme yhteystiedot ja aukioloajat.

Vertaistukiryhmä Facebookissa Rosacea (ruusufinni) Finland