Mitä astma on?

Astma on yleisimpiä pitkäaikaissairauksia niin lapsilla kuin aikuisilla. Astmaa sairastaa 10 - 14 prosenttia aikuisista. Astmalääkitystä käyttää 7 prosenttia 30 vuotta täyttäneistä miehistä ja 10 prosenttia naisista. Lapsista noin 6-10 prosenttia sairastaa astmaa [1]. Lisäksi 7 - 9 %:lla on astman kaltaisia oireita, jolloin oireet ilmenevät esimerkiksi flunssan aikana tai siitepölykaudella.

Astma voi alkaa missä iässä tahansa, mutta eniten sitä esiintyy lapsilla ja yli 40-vuotiailla. Taipumus astmaan on pysyvä. Valtaosalla astmaa sairastavista sairaus on lievä ja sairaus pysyy kohtalaisen helposti hallinnassa. Oireettomat kaudet voivat olla pitkiä mutta osalla astmaan liittyy monia pahenemisvaiheita. Aikuisista astmaa sairastavista noin 5 % sairastaa vaikeaa astmaa.

Astman kehittymiseen vaikuttaa sekä perinnöllinen alttius että ympäristötekijät. Astma voi olla myös työperäistä. Aikaisemmin astma jaoteltiin allergiseksi tai ei-allergiseksi. Nykytietämyksen mukaan astma on monimuotoisempi, ai­kuisten ast­ma jao­tellaan ai­nakin vii­teen ala­tyyppiin: aller­ginen ast­ma, eosi­no­fii­linen (ei aller­ginen) ast­ma, liha­vuuteen liit­tyvä ast­ma, neutro­fii­linen ast­ma se­kä ast­man ja keuhkoah­tau­ma­taudin seka­muoto. Myös astman hoito on muuttunut entistä yksilöllisemmäksi. 

Tyypillisiä astman oireita ovat pitkittynyt yskä (etenkin aamuyöstä), limaneritys, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen uloshengityksessä sekä alentunut rasituksen sieto. Keuhkoputkien limakalvon tulehdus aiheuttaa limaisuutta ja keuhkoputkien supistelua. Tulehdus myös lisää keuhkoputkien herkkyyttä erilaisille ärsykkeille, kuten pakkaselle, siitepölyille ja rasitukselle. Suurella osalla astmaa sairastavista on myös allergista nuhaa. 

Tyypillisesti astma todetaan pitkittyneen hengitystieinfektion jälkeen, kun yskä ei parane. Oireet alkavat yleensä flunssan, fyysisen rasituksen tai allergeenialtistumisen yhteydessä. Oireet ovat yksilöllisiä, ne voivat vaihdella päivästä toiseen ja olla kohtausmaisia. 

Astmaa hoidetaan pääsääntöisesti hengitettävillä lääkkeillä. Säännöllisellä lääkehoidolla pyritään vaimentamaan keuhkoputkien tulehdusta ja pitämään se hallinnassa. Hoitamattomana astmatulehdus voi aiheuttaa hengitystä vaikeuttavia pysyviä rakenteellisia muutoksia keuhkoputkissa.

Lähteet:

1. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa; FinTerveys2017-tutkimusraportti