Mitä tietoa etsit?
Mitä astma on?

Mitä astma on?

Astma on hengitysteiden pitkäaikaisesta tulehduksesta johtuva sairaus. Valtaosa astmaa sairastavista pystyy oikein hoidettuna elämään normaalia, aktiivista arkielämää.

Astma on yleisimpiä pitkäaikaissairauksia niin lapsilla kuin aikuisilla. Väestöstämme noin 10 % sairastaa astmaa. Lisäksi 7 - 9 %:lla on astman kaltaisia oireita, jolloin oireet ilmenevät esimerkiksi flunssan aikana tai siitepölykaudella. Astma voi alkaa missä iässä tahansa, mutta eniten sitä esiintyy lapsilla ja yli 40-vuotiailla. Taipumus astmaan on pysyvä. Oireet voivat olla pitkäänkin poissa, tai ne voivat yhtäkkiä pahentua.

Astman kehittymiseen vaikuttaa sekä perinnöllinen alttius että ympäristötekijät. Astma voi olla myös työperäistä. Aikaisemmin astma jaoteltiin allergiseksi tai ei-allergiseksi. Nykytietämyksen mukaan astma on monimuotoisempi, ja sen hoito on muuttunut entistä yksilöllisemmäksi. 

Tyypillisiä astman oireita ovat pitkittynyt yskä (etenkin aamuyöstä), limaneritys, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen uloshengityksessä sekä alentunut rasituksen sieto. Keuhkoputkien limakalvon tulehdus aiheuttaa limaisuutta ja keuhkoputkien supistelua. Tulehdus myös lisää keuhkoputkien herkkyyttä erilaisille ärsykkeille, kuten pakkaselle, siitepölyille ja rasitukselle. Suurella osalla astmaa sairastavista on myös allergista nuhaa. 

Tyypillisesti astma todetaan pitkittyneen hengitystieinfektion jälkeen, kun yskä ei parane. Oireet alkavat yleensä flunssan, fyysisen rasituksen tai allergeenialtistumisen yhteydessä. Oireet ovat yksilöllisiä, ne voivat vaihdella päivästä toiseen ja olla kohtausmaisia. 

Astmaa hoidetaan pääsääntöisesti hengitettävillä lääkkeillä. Säännöllisellä lääkehoidolla pyritään vaimentamaan keuhkoputkien tulehdusta ja pitämään se hallinnassa. Hoitamattomana astmatulehdus voi aiheuttaa hengitystä vaikeuttavia pysyviä rakenteellisia muutoksia keuhkoputkissa.

Lataa opas: Astma (PDF)

Lataa opas: Astma (PDF)

Kuva on linkki PDF-tiedostoon.

Sivua päivitetty: 6.10.2021