Vaikuttamistoiminnan painopisteet

Vaikuttaminen on strategian painopisteiden edistämistä yksin ja yhteistyössä

Allergia-, iho- ja astmaliiton strategiassa määritellään tavoitetahtotilaa viiden vuoden ajalle. Strategia antaa suuntaviivoja toiminnan vuosittaiselle suunnittelulle. Strategian painopisteet ja niissä edistyminen huomioidaan toimintasuunnitelmissa. Liitto edistää strategiaansa myös yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Muun muassa kolmen muun järjestön (Reumaliitto, Psoriasisliitto, IBD ja muut suolistosairaudet ry) kanssa yhteistyössä tekemillä kyselyillä on saatu tärkeää tietoa kohderyhmien taloudellisista ja työelämään liittyvistä haasteista.

Harvinaista ihotautia sairastavien vaikuttamistyötä tehdään yhdessä 18 muun järjestön kanssa Harvinaiset-verkostossa (www.harvinaiset.fi). Lisäksi liitto on aktiivisesti mukana sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTEn eri verkostoissa sekä muun muassa Savuton Suomi 2030 -verkostossa ja Kansallisessa sisäilma ja terveys -ohjelmassa.

Yhteistyö Eduskunnan allergia- ja astmaverkoston kanssa

Kevään eduskuntavaaleissa liitolla oli omat vaaliteesiinsä. Ne välitettiin alkuvuodesta kaikille kansanedustajille. Vaalien jälkeen Eduskunnan allergia- ja astmaverkosto järjestäytyi uudelleen. Järjestäytymistilaisuudessa verkoston puheenjohtajille esiteltiin toive saada aikaan Kansallinen luontoterveysohjelma. 

Verkosto aloittaa varsinaisesti toimintansa syyskauden alussa. Viestinä kansanedustajille ja tulevalle hallitukselle liitto haluaa eduskuntakauden aikana muistuttaa neljästä keskeisestä asiakokonaisuudesta: sairastamisen hinta, työelämähaasteet, hoitojen ja palveluiden yhdenvertaisuus sekä ilmastomuutoksen terveysvaikutukset.

 

Vaikuttamisen painopisteet

1. Sairastaminen on liian kallista

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ja omavastuut ovat monelle kohtuuttomia. Erityisesti monisairaille ja perheille, joissa on useita pitkäaikaissairaita, taloudellinen rasitus voi olla kohtuuton. Sairastaminen aiheuttaa myös epäsuoria kustannuksia, joita ei aina oteta huomioon julkisessa keskustelussa.

Kaikki kustannukset eivät kerrytä terveydenhuollon maksukattoa. Pitkäaikaissairauksien aiheuttamaa taloudellista taakkaa tulee keventää. Asiakasmaksulain uudistuksessa tulee arvioida muun muassa mahdollisuus yhdistää kolme maksukattoa yhdeksi.

 

2. Työelämä kuuluu kaikille

Työllisyyspalveluita tulee kehittää siten, että niillä pystytään paremmin turvaamaan pitkäaikaissairaiden asemaa työelämässä. Pitkäaikaissairauksien vaikutukset työelämään ovat vielä huonosti tunnettuja. Konkreettisen tuen lisäksi tarvitaan myös asennemuutosta: pitkäaikainen, toimintakykyä heikentävä sairaus ei välttämättä aina näy ulospäin. Pitkäaikaissairaiden aseman turvaaminen työelämässä vaatii monialaista ammattilaisyhteistyötä.

 

3. Hoitoihin ja palveluihin pääseminen yhdenvertaiseksi

Hoitoon tai palveluihin pääsemisen polut eivät aina etene yksilön tarpeiden mukaan. Hoitoon ja palveluiden piiriin pääsemisen esteenä voi olla erilaiset käytänteet ja ohjeistukset eri hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueiden vastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen valvontaa on vahvistettava. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi viranomaisvalvontaan ja hyvinvointialueiden omavalvontaa on saatava riittävästi resursseja.

 

4. Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista on saatava lisää tietoa

Ilmastonmuutos on suuri terveysriski. Ilmastonmuutos saattaa lisätä useiden pitkäaikaissairauksien negatiivisia vaikutuksia. Tämä saattaa edelleen lisätä yhteiskunnallista, taloudellista ja henkilötason taakkaa. Tarvitaan lisää tutkittua tietoa ilmastomuutoksen yhteydestä pitkäaikaissairastamiseen.

Luonnolla ja sen mikrobeilla on myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja toimintakykyyn, minkä vuoksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista muun muassa luonnon monimuotoisuuteen on hyvä saada lisää tutkittua tietoa. Katso lisää luonnon hyvinvointia lisäävistä tekijöistä.