Mitä tietoa etsit?
Hengityssuojaimet

Hengityssuojaimet

Hengityssuojaimet saattavat olla astmaatikoille avuksi esimerkiksi silloin, kun ilmassa on katu- tai siitepölyä. Hengityssuojain voi kuitenkin myös pahentaa astman oireita, koska se lisää hengitysvastusta.

Huom! EMME myy hengityssuojaimia.

*********

Katso video: Hengityssuojaimen käyttö

Hengityssuojaimia on kahdenlaisia: suodattavat suojaimet, jotka suodattavat suojaimen läpi tulevasta ilmasta epäpuhtaudet, ja eristävät suojaimet eli hengityslaitteet, jotka puhaltavat puhdasta ilmaa käytettäväksi. Tässä artikkelissa keskitytään suodattaviin hengityssuojaimiin ja vielä tarkemmin ns. suodattaviin puolinaamareihin eli kevytsuodattimiin, joita lähinnä tarvitaan kotioloissa.   
 

Mikä on hengityssuojain?

Hengityssuojaimen tarkoitus on vähentää henkilön altistumista ilman hiukkasille ja aerosoleille, sekä käytettäessä kaasuilta suojaavia suojaimia myös kaasuille ja höyryille.

Hengityssuojaimille on asetettu lakisääteisiä vaatimuksia. Jotta hengityssuojain voidaan luokitella oikeaksi henkilönsuojaimeksi, hengityssuojaimen suodatuskyky on osoitettava standarditestillä ja sen täytyy muutenkin täyttää tiukat eurooppalaiset turvallisuusvaatimukset. Suomessa näiden vaatimusten täyttymistä valvovat kuluttaja- ja työsuojeluviranomaiset.
 

Suojaako hengityssuojain tarttuvilta taudeilta?

Esimerkiksi terveydenhuoltohenkilökunnan näkee usein käyttävän niin sanottuja suu-nenäsuojuksia. Niiden tarkoitus on ehkäistä suorat roiskeet käyttäjän kasvoille vaikkapa hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Toisaalta myös sairastunut henkilö voi itse käyttää niitä estämään mikrobien leviämistä ympäristöön. Terveydenhuollossa käytettäviä suu-nenäsuojuksia ei ole suunniteltu puhdistamaan hengitysilmaa suodattamalla eikä tiivistymään käyttäjän kasvoille, kuten varsinaisia hengityssuojaimia. Niistä ei ole hyötyä esimerkiksi katupölyltä suojautumiseen.

Suu-nenäsuojus ei suojaa käyttäjäänsä ilmateitse tarttuvilta taudeilta. Huolellinen käsihygienia on huomattavasti tehokkaampi tapa tarttumatautien välttämiseen. Oikealla yskimistekniikalla taas voi välttää tartuttamasta muita, jos on itse sairastunut hengitystieinfektioon. Tutustu THL:n ohjeeseen tarttuvilta taudeilta suojautumiseksi.

Itse tehtyjä kasvomaskeja käytetään nyt paljon. Ne eivät suojaa kantajaansa infektiotartunnoilta. Kasvomaskit voivat kuitenkin vähentää kantajan omien yskimisen ja aivastelun kautta leviävien pisaroiden pääsyä ympäristöön ja voivat siten suojata muita ihmisiä. Kasvomaskin pukemisessa ja käytössä tulee noudattaa hyviä toimintatapoja. Väärin käytettynä kasvomaski voi toimia virusten levittäjänä.  Lue tarkemmin Työterveyslaitoksen ohjeet kasvomaskien käytöstä.  

Kasvomaskit ja hengityssuojaimet lisäävät hengitysvastusta. Etenkin vaikeaa astmaa sairastavan tai oireilevan astmaatikon kannattaa keskustella suojaimen käytöstä lääkärin kanssa. Suojaimen käyttö kannattaa lopettaa, jos hengitysvastus tuntuu epämiellyttävältä.

Valitse hengityssuojain huolella

Jos hengityssuojainta on tarpeen käyttää, kannattaa selvittää suojaimen käyttöohjeesta, miltä tuote suojaa ja varmistaa, että suoja on riittävä. Väärin valittu hengityssuojain voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa suuremman altistuksen, kuin työskentely ilman suojainta, koska henkilö luottaessaan suodatuskykyyn voi esimerkiksi työskennellä lähempänä altistuslähdettä kuin ilman suojainta.

Hengityssuojainta valittaessa on tärkeää tietää, miltä pölyltä haluaa suojautua. Suodattimet jaetaan suodatustehokkuuden perusteella kolmeen luokkaan.

  • FFP1-luokka suojaa pienitehoisilta ja ärsyttäviltä pölyiltä esimerkiksi kotisiivouksen yhteydessä.
  • FFP2-luokka suojaa P1-luokan lisäksi terveydelle vaarallisilta kiinteiltä ja nestemäisiltä hiukkasilta, kuten siite- ja katupölyiltä.
  • FFP3-luokka suojaa P1- ja P2-luokan lisäksi myrkyllisiltä pölyiltä, kuten esimerkiksi homepölyltä rakennuksen homevauriokorjauksen yhteydessä.

Hengityksensuojainta valittaessa tärkeää on, että suojain on oikean kokoinen ja muotoinen, jotta se myös tiivistyy käyttäjänsä kasvoille. Suojaimen teho heikkenee huomattavasti, jos ilmaa pääsee reunojen kautta suojaimen sisälle. Suojaimen käyttömukavuus taas lisääntyy, jos suojaimessa on niin sanottu uloshengitysventtiili. Uloshengitysventtiili pienentää uloshengitysvastusta ja näin helpottaa hengittämistä. Lisäksi se vähentää myös vesihöyryn tiivistymistä suojaimen sisälle.

Joissakin kevyemmissä kotikäyttöön tarkoitetuissa hengityssuojaimissa on myös aktiivihiilisuodatus. Aktiivihiilisuodatus kykenee näissä suojaimissa lähinnä poistamaan ikävältä tuntuvia hajuja, ei vaarallisia kaasuja. Jos oikeasti tarvitsee kaasunsuodatusta, täytyy siirtyä järeämpiin hengityssuojaimiin, kuten esimerkiksi puolinaamareihin. Kaasujenkin suodatus on siis mahdollista, mutta silloinkin on tiedettävä miltä kaasulta haluaa suojautua: A-tyypin suodatin suojaa tietyiltä orgaanisilta kaasuilta, B-tyyppi epäorgaanisilta kaasuilta, E-tyyppi rikkidioksidilta ja muilta happamilta kaasuilta sekä K-tyyppi ammoniakilta ja sen yhdisteiltä.
 

Markkinoilla myös hengityssuojaimia muistuttavia kulutustavaroita

Kuluttajavirasto varoitti joku aika sitten kansalaisia siitä, että markkinoilta löytyy myös hengityssuojaimia muistuttavia hygieniamaskeja. Tällaiset tuotteet eivät täytä vaadittuja suojaavia ominaisuuksia ja voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa vaaran terveydelle, jos niitä käytetään tilanteissa, joissa oikeasti tarvittaisiin hengityssuojainta.

Ongelma on, että oikeat hengityssuojaimet ja hygieniamaskit muistuttavat erehdyttävästi toisiaan ja lisäksi niitä myydään kaupoissa samoissa hyllyissä. Oikeissa henkilönsuojaimissa tulisi kuitenkin olla CE-merkintä, jota taas hygieniamaskeissa ei saisi olla. Lisäksi hengityssuojaimen tulee olla varustettu selvästi valmistajan tai maahantuojan nimellä, osoitteella sekä suomen- ja ruotsinkielisillä käyttöohjeilla, joista tuotteen suojausominaisuudet käyvät ilmi.

Teksti: sisäilma-asiantuntija Tuula Syrjänen

Lisätietoja:
www.kuluttajavirasto.fi
www.ttl.fi
www.tyosuojelu.fi

Sivua päivitetty: 5.8.2020