Mitä tietoa etsit?

Anafylaksia

Kysymyksiä ja asiantuntijan vastauksia anafylaksiaan liittyen.

Yhteydenotto hätäkeskukseen anafylaksian jälkeen

K: Pitääkö silti soittaa 112 jos oireet ja anafylaksia helpottaa ja tilanne näyttää rauhoittuneen?

V: Anafylaktisen reaktion jälkeen pitää aina olla yhteydessä hätäkeskukseen ja anafylaksian jälkeen tarvitaan aina päivystyksellistä seurantaa terveydenhuollossa.

Vanhentuneella adrenaliini-injektorilla harjoittelu

K: Voiko vanhentuneella injektorilla harjoitella pistämistä esim. hedelmää vasten?

V: Voi harjoitella. Kannattaa kuitenkin hankkia myös harjoitusinjektori kotiin ja jatkaa harjoittelua myös sillä.

Iho-oireet raa-asta kananmunasta, anafylaksian mahdollisuus

K: Lapsi koski raakaan kananmunaan saadessaan kennon käsiinsä ja rikottuaan sen, sai voimakkaat reaktiot kasvoihin? Onkohan tässä kyse anafylaktisesta reaktiosta?

V: Anafylaktinen reaktio on aina monielinreaktio eli siihen liittyy useamman elimen oireita. Oireet eivät tule välttämättä kaikki yhtä aikaa. Jos lapsella oli ihoreaktion lisäksi myös muita oireita (esimerkiksi limakalvo-oireita, turvotusta, hengitysvaikeuksia, vatsaoireita, pahoinvointia) niin on mahdollista, että kyseessä oli anafylaktinen reaktio. Suosittelen hakeutumaan lapsen kanssa terveydenhuoltoon tarkempaan arvioon.

Adrenaliini-injektorin sisältämä adrenaliiniannosten määrä

K: Jos pitää antaa adrenaliinia 2 kertaa, riittääkö samasta injektorista 2:een annokseen?

V: Adrenaliini-injektorissa on vain yksi annos ja se on aina kertakäyttöinen. Tästä syystä kannattaa pitää mukana kahta injektoria.

Siitepölyt ja anafylaksia

K: Voiko siitepölyt aiheuttaa anafylaksiaoireilua?

V: Siitepölyt eivät yleensä aiheuta anafylaksiaa.

Maitoallergia ja anafylaksia

K: Väistyykö myös anafylaksiatasoinen maitoallergia? Missä iässä voisi aloittaa siedätyksen?

V: Suurin osa lasten maitoallergioista helpottaa kouluikään mennessä. Maidon siedätyshoito aloitetaankin usein vasta yli 5-vuotiaille lapsille.

Maapähkinäallergian siedätyshoito

K: Miten maapähkinäsiedätykseen pääsee?

V: Maapähkinäallergisen kannattaa selvittää, onko allergian toteamisen yhteydessä tehty niin sanottu komponenttitutkimus. Komponenttitutkimuksella saadaan selville se, miten todennäköisesti maapähkinäallergia aiheuttaa anafylaksian vaaran. Jos komponenttitutkimuksen perusteella anafylaksian vaara on todennäköinen, silloin kannattaa keskustella hoitavan lääkärin kansa mahdollisuudesta siedätyshoitoon. 

Adrenaliini-injektorin käyttö anafylaksiatilanteissa

K: Pistetäänkö adrenaliini siinä vaiheessa, jos tulee hengitysvaikeutta tai esimerkiksi kurkun turpoamista?

V: Adrenaliini kannattaa antaa aina, jos herää epäilys, että kyseessä voisi olla anafylaktinen reaktio. Adrenaliini-injektorin käyttöä ei kannata pelätä, adrenaliini on turvallinen lääke, jota kannattaa käyttää matalalla kynnyksellä. Adrenaliini on ainoa ensiapu anafylaktisessa reaktiossa ja toimii usein hengenpelastajana vakavissa allergisissa reaktioissa.

Vehnä ja rasituksen yhteydessä todettu anafylaksiareaktio

K: Mistä saisin lisää tietoa vehnän ja rasituksen yhteydessä todetusta allergiareaktiosta, mistä luennolla mainittiin?

V: Suomeksi tietoa löytyy melko vähän mutta englanniksi tietoa löytyy esimerkiksi hakemalla google-hakupalvelusta sanoilla ”Food-dependent exercise induced anaphylaxis” tai ”FDEIA” niin näillä hakusanoilla löytyy jo vähän enemmän tietoa.

Kaksi adrenaliini-injektoria aina mukana

K: Eikös ohje ole, että aina on kaksi mukana, jos toinen ei toimi, menee hutiin laittaminen tai reaktio voimistuu uudestaan ja joutuu laittamaan toisen?

V: Kannattaa pitää mukana kahta adrenaliini-injektoria koska osalla ihmisistä anafylaktinen reaktio voi voimistua uudelleen ensimmäisen reaktion jälkeen, vaikka oireet lähtisivätkin helpottumaan ensimmäisen adrenaliiniannoksen jälkeen.

Jälkihoito anafylaktisen reaktion jälkeen

K: Mitä kaikkea voi itse tehdä anafylaksian jälkeen, sellaista, joka helpottaisi anafylaksiasta toipumista?

V: Jälkihoito-ohjeet saa mukaan siitä terveydenhuollon yksiköstä, jossa reaktion jälkiseuranta toteutetaan. Usein fyysinen toipuminen on nopeampaa kuin henkinen. Anafylaktinen reaktio on yleensä järkytys sekä reaktion kokeneelle mutta myös lähipiirille. Tilannetta olisi hyvä käydä läpi tapahtuman jälkeen, esimerkiksi psykiatrinen sairaanhoitaja tai vaikka neuvolapsykologi voivat auttaa käsittelemään tapahtunutta, jotta tapahtuneesta ei jäisi liikaa pelkoa tai ahdistusta.

Anafylaksian oireet

K: Mitkä ovat nuo 20% muita oireita kun n. 80% on ihon oireita. Onko limakalvo oireet iho oireita esimerkiksi henkitorven turvotus.

V: Tyypillisiä oireita ovat iho-oireet kuten nokkosihottuma, ihon kutina tai turvotus, hengityselinten oireet kuten hengitysvaikeus, yskä ja limaisuus, verenkiertoelimistön oireet kuten sydämen tykyttely tai verenpaineen lasku sekä suoliston ja vatsan alueen oireet. Jokainen oireilee kuitenkin yksilöllisesti ja kaikkia oireita ei tule kaikille.

Cashewpähkinä ja siedätyshoito

K: Voiko cashewpähkinälle siedättää?

V: Cashewpähkinälle ei ole tällä hetkellä olemassa siedätyshoitoa.

Pähkinäallergian väistyminen iän myötä

K: Voiko 2-vuotiaana alkanut cashewpähkinäallergia väistyä, vai onko pähkinäallergia aina pysyvä?

V: Pähkinäallergioiden kohdalla kannattaa selvittää, onko kyse ristiallergiasta vai onko kyseessä varsinainen pähkinäallergia. Ristiallergiassa oireet voivat vaihdella iän ja esimerkiksi vuodenajan mukaan mutta vakava pähkinäallergia on usein pysyvä. Komponenttitutkimuksella voidaan selvittää, onko kyseessä ristiallergia vai varsinainen cashew-allergia.

Sivua päivitetty: 31.5.2022