Astma ja liikuntamuodot

Liikunta parantaa hapenottokykyä sekä rintarangan liikkuvuutta ja ryhtiä, mikä on hyväksi astman hallinnassa.

Astmaatikon kannalta yksilölliset liikuntavalinnat ovat ensiarvoisen tärkeitä. Aloittelijan kannattaa aloittaa liikkuminen maltillisesti.

Sopivan liikuntamuodon löytämisen tulee lähteä omista mieltymyksistä ja terveydentilasta. Useimmat liikuntalajit sopivat astmaatikolle, poikkeuksina sukeltaminen, vuorikiipeily ja laskuvarjohyppy.

Monipuolisesti

Hapenottokykyä voi harjoitta kestävyysliikunnalla, esimerkiksi kävellen, pyöräillen tai vesijuosten. Harjoitusten toistuessa säännöllisesti sydän- ja verenkiertoelimistön terveys kohenee ja arkiaskareidenkin tekeminen on helpompaa, kun happi kulkeutuu paremmin lihaksiin.

Lihasvoimaharjoittelu on toinen merkittävä liikkumisen osa-alue. Lihasvoimalla on suuri merkitys hyvän ryhdin, toimintakyvyn ja terveyden ylläpidossa.  Kuntosali tarjoaa parhaat mahdollisuudet lihasvoimaharjoitteluun, mutta toki lihaskuntoa voi parantaa myös kotioloissa yksinkertaisilla lihaskuntoharjoitteilla. Lihasvoimaharjoittelu on tehokkainta, kun sitä tehdään säännöllisesti 2 - 3 kertaa viikossa.

Myös venyttely ja liikkuvuusharjoitukset ovat myös tärkeitä. Astmaatikoille erityisen tärkeitä ovat rintarangan liikkuvuutta kehittävät harjoitukset.

Verryttely

Astmaa sairastavan kannattaa tehdä huolellinen alkulämmittely ennen varsinaista liikuntasuoritusta. Verryttely valmistaa keuhkoja tulevaan suoritukseen. Lisäksi verryttelyn tarkoitus on avata nivelten liikelaajuuksia, lämmittää lihaksia ja aktivoida hermostoa.

Alkulämmittelyä on hyvä tehdä vähintään 10-20 minuuttia. Alkulämmittelyn edetessä ja sen jälkeen itse harjoituksessa liikunnan kuormittavuutta voidaan lisätä.