Mitä tietoa etsit?

Koivun kukintahuippu oli ennätysmyöhäinen ja kausi vähäpölyinen

11.6.2020

Tänä keväänä mitattiin poikkeuksellisen alhaisia koivun siitepölymääriä Kaakkois-Suomen tutkimusasemallamme. Koivu on yleisimpiä siitepölyallergian aiheuttajia.

Koivujen kukinta alkoi toukokuussa noin viikon tavanomaista myöhemmin. Sään talvinen käänne lisäsi viivettä ja siirsi kukintahuipun 2000-luvun myöhäisimmäksi. Luonnonvarakeskuksen norkkolaskentojen perusteella koivukaudesta odotettiin tänä keväänä tavallista vähäpölyisempää. Ennuste piti paikkansa: kaakossa koivukauden siitepölymäärä jäi vuosituhannen toiseksi pienimmäksi.

Toukokuun alkupäivinä Imatran mittauspisteessä havaittu koivun siitepöly oli vielä tuulten eteläisemmästä Suomesta tuomaa. Paikallisten koivujen kukinta alkoi toukokuun toisella viikolla ja siitepölyn määrä ilmassa kohosi kohtalaiseksi. Yöpakkaset ja räntäsateet hillitsivät kuitenkin koivujen pölytystä. Kukinta voimistui vasta sään lämmetessä toukokuun lopulla, jolloin siitepölyä oli ilmassa runsaasti reilun viikon ajan.

Tavalliseen vuoteen verraten koivut pölisivät huippukautenakin niukalti: kukinnan huippupäivänä 25.5. kuutiometrissä ilmaa leijui 869 koivun siitepölyhiukkasta. Näin matalaksi, alle erittäin runsaan (1000 siitepölyhiukkasta) rajan, huippupitoisuus on kaakossa jäänyt vain kerran aiemmin. Keskivertovuonna koivun siitepölyä on ilmassa erittäin runsaasti viikon ajan.

Toukokuun vaihtuessa kesäkuuksi kukinta jo heikkeni ja  siitepölyn määrä ilmassa alkoi laskea. Kuukauden mittaiseksi jääneen koivukauden päättivät kesäkuun ensimmäisen viikon sateet. Lyhyen ja vaisun koivukauden aikana siitepölyä kertyi lopulta vain seitsemäsosa keskivertovuoden määrästä.

Allergiakautta jatkavat heinät aloittivat kukintansa toukokuun lopulla, mutta siitepölyn määrä ilmassa on vielä vähäinen. Parhaillaan pintoja värjäävä keltainen kerros on runsaasti kukkivan männyn siitepölyä, mutta oireita männyn siitepöly aiheuttaa harvoille.

 

Koivut ovat Suomen tärkeimpiä siitepölyallergian aiheuttajia

Imatran mittauspiste kuuluu koko maan kattavaan siitepölyjen seurantaverkkoon, jonka toiminnasta ja tiedotuksesta vastaa Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö. Suomessa on kaikkiaan yhdeksän keräyspaikkakuntaa Helsingistä Utsjoelle.

Kaikki ilmanäytteet otetaan jatkuvatoimisilla keräimillä, joilla voidaan määrittää ilman hiukkaspitoisuus kahden tunnin tarkkuudella. Koivun siitepölypitoisuus luokitellaan asteikoilla matala (<10), kohtalainen (10-100) tai suuri (>100). Matalassa pitoisuudessa vain herkimmät allergikot oireilevat ja suuressa useimmat koivuallergikot saavat oireita.

Koivukasvien heimoon kuuluvat pohjoisen pallonpuoliskon tärkeimmät allergiaa aiheuttavat lehtipuut, kuten koivut, lepät, pähkinäpensaat ja valkopyökit. Suomessa koivut ovat tärkeimpiä allergiakasveja. Arvioiden mukaan 10-15 % väestöstä saa keväisin allergiaoireita koivujen kukinta-aikana. Toukokuussa koivun siitepölyä ei pääse pakoon. Raudus- ja hieskoivun jokaisessa norkossa kehittyy noin kuusi miljoonaa siitepölyhiukkasta. Soilla kasvavan vaivaiskoivun allergiamerkitys sen sijaan on vähäinen.

Sivua päivitetty: 11.6.2020