Mitä tietoa etsit?

Suojavoiteen käyttö

Iho voidellaan suojavoiteella, jossa on sekä UVA- että UVB-suoja.

UVB-säteily aiheuttaa ihon palamista. Aurinkosuojavoiteet sisältävät UV-suodattimia, joiden tehtävänä on estää haitallisen säteilyn pääsyä iholle. Kemialliset (orgaaniset) suodattimet imevät eli absorboivat UV-säteilyn itseensä, ja muuttavat sen turvalliseksi lämmöksi. Fysikaaliset (epäorgaaniset) suodattimet taas heijastavat, sirottavat ja absorboivat UV-säteilyä. Fysikaaliset sinkkioksidi ja titaanidioksidi voivat olla joko mikro- tai nanokokoisina partikkeleina. Jos tuote sisältää nanokokoisia partikkeleita, ainesosaluetteloon on aineen perään kirjoitettu: (nano). Tuotteen UVB-suojakerroin ilmoittaa voiteen palamissuojakertoimen (SPF) eli kuinka monta kertaa normaalia kauemmin voi arviolta olla ulkona palamatta verrattuna suojaamattomaan ihoon. Sekä UVB- että UVA-säteily ovat karsinogeenisiä eli syöpäriskiä lisääviä. UVA-suojaa voiteessa tarvitaan suojaamaan ihoa myös vanhenemiselta.

Yleensä tuotteissa käytetään yhdistettynä useita eri UV-suodattimia, sillä mikään suodatin ei yksinään anna riittävää suojaa sekä UVA- että UVB-säteilyä vastaan. Usein voiteisiin on lisätty myös antioksidantteja, jotka estävät UV-säteilyn aiheuttamien vapaiden radikaalien syntymistä. Aurinkosuojavoiteet sisältävät myös aineita, jotka auttavat voiteen levittymisessä, hoitavat ihoa ja toimivat säilöntäaineina sekä hajusteina. Korkean suojakertoimen sekä kattavan UV-suojan voiteisiin tarvitaan siis toisiaan täydentäviä aineita. Tällöin ainesosaluettelon pituus kasvaa, mutta teho paranee.

Aikuisten on suositeltavaa käyttää vähintään keskitason suojan (SPF 20) omaavaa tuotetta ja lasten tätä korkeampaa. Suojavoiteita käytetään yleensä liian vähän, minkä vuoksi suoja jää odotettua pienemmäksi.

Jos normaalisti iho esimerkiksi palaa 10 minuutissa, SPF 30 kanssa voi olla auringossa 300 minuuttia eli 5h (10 min x 30 SPF = 300 min). Tämä vaatii kuitenkin paksun ja tasaisen kerroksen voidetta, eikä voide anna suojaa kaikelta säteilyltä. Maksimiaikaan ei siis kannata luottaa. SPF on ilmoitettu numerona tai sanallisesti: matala = 6 ja 10 SPF, keskitaso = 15, 20 ja 25 SPF, korkea = 30 ja 50 SPF, erittäin korkea = 50+ SPF.

UVA-suoja tulisi olla EU-komission suosituksen mukaan vähintään kolmasosa kyseisen tuotteen UVB-suojasta. Tämä suositus on toteutettu, kun UVA-merkki on ympyröity pakkauksessa.

Voidetta tulee siis levittää riittävästi. Ensimmäisen kerran sitä laitetaan noin puoli tuntia ennen aurinkoon menoa. Voidetta tulee lisätä vähintään kahden tunnin välein ja aina uinnin, runsaan hikoilemisen ja ihon kuivaamisen jälkeen. Myös vedenkestäviä aurinkosuojavoiteita tulee lisätä uinnin jälkeen, koska niiden teho heikkenee vedessä.

Koko vartalolle laitettaessa voidetta pitäisi kulua kerralla noin 30 ml (2 rkl), koska muuten suojakerroin jää pakkauksessa ilmoitettua paljon pienemmäksi. Tavallisin syy iho palamiseen on liian vähäinen voitelu. Voiteen epätasainen levittäminen tai sen hankautuminen pois heikentävät myös suojausta.
 
Nenä, posket, päälaki, olkapäät ja ylärinta saavat enemmän aurinkoa kuin muu iho, joten ne kannattaa suojata vielä huolellisemmin käyttäen suojakerrointa 50.

Aurinkosuojavoiteen antamaan suojaan ei kannata luottaa liikaa. Suorassa auringonpaisteessa oleskelun sijaan on hyvä viettää aikaa puolivarjossa tai varjossa. Myös varjossa voi ruskettua ja myös palaminen on mahdollista.

Rusketus kertoo siitä, että iho pyrkii suojautumaan liialliselta säteilyltä, mutta se ei kuitenkaan anna suojaa palamista vastaan. UV-säteet läpäisevät ruskettuneenkin ihon ja vaurioita syntyy jo ennen kuin ihossa näkyy edes punoitusta. Lukuisat palamiset ovat vaalean ihon, pisamaisuuden ja runsasluomisuuden ohella ihosyövän riskitekijöitä.

Ennen aurinkoon menoa tulee välttää muun muassa hajusteiden, partavesien tai hiuslakan käyttöä. Niiden käyttö voi aiheuttaa epätasaista rusketusta. Myöskään lääkevoiteita ei tulisi käyttää auringonoton aikana. Monissa kosmeettisissa tuotteissa on mukana myös aurinkosuoja, mutta se ei ole aina sama kuin ilmoitettu arvo. Jos on taipumusta saada pigmenttiläiskiä, voi niihin kohtiin laittaa lisäsuojaa.

Moni pelkää, ettei saa riittävästi D-vitamiinia auringosta, jos käyttää aurinkosuojavoiteita. Kesäisin riittää, että viettää aikaa auringossa ilman suojavoiteita noin 15 minuuttia päivässä. Pidempi aurinkoaltistus ei lisää elimistön D-vitamiinin saantia, koska ylimääräinen auringosta saatu D-vitamiini hajoaa elimistössä. Suun kautta nautittavan D-vitamiinin liikasaannista voi kuitenkin seurata D-vitamiinimyrkytys.

Sivua päivitetty: 28.12.2020