Ruoka-allergian oireet lapsella

Ruokiin liittyvät oireet askarruttavat monia vanhempia, koska ravinnon antaminen on keskeinen osa lapsesta huolehtimista. Ruoka-allergiaa epäillään erilaisten oireiden taustalla jopa kolmasosalla lapsista, mutta näistä lapsista epäily varmistuu jatkotutkimuksissa vain noin joka kolmannella.

Varsinkin imeväisiässä lapsilla voi olla monia iho- ja suolioireita; samalla se on myös aikaa, jolloin lapsi alkaa käyttää uusia ruoka-aineita. On siis luonnollista, että vanhemmat pohtivat, miten lapsen oireita voisi lievittää. Mistä syystä lapsen iho punoittaa ja kutisee? Miksi lapsi herää öisin tunnin välein? Voisiko se johtua ruoasta?

Atopiassa henkilöllä on perinnöllinen taipumus reagoida poikkeavan herkästi erilaisiin ärsykkeisiin. Atooppisia sairauksia ovat muuan muassa allerginen nuha, allerginen silmätulehdus ja astma - sekä myös ruoka-allergia.

Iho-oireet

Atooppinen ihottuma on pääasiassa ruoka-allergiasta riippumaton itsenäinen sairaus. Sitä kuitenkin epäillään ruoka-allergian taustalla usein, koska vaiva on yleinen ja ilmaantuvuuden huippu osuu juuri 3-10 kk ikään eli vaiheeseen, jossa aloitellaan korvikkeita ja muita uusia ruokia. Ruoka-aineille ei-allerginen atooppinen lapsi oireilee sattumanvaraisesti ja aaltoilevasti sekä välttämisruokavalion että ruoka-altistuksenkin aikana.

Vain muutamalla prosentilla lapsista atooppisen ihottuman pahenemisen taustalta löytyy ruoka-allergia. Ylipäätään lasten iho ja erityisesti posket punoittavat ja lehahtelevat herkemmin kuin aikuisilla. Lievät ja ohimenevät ihottumat eivät yleensä liity ruoka-allergiaan.

Ruoka-allergiaan viittaavia iho-oireita ovat mm. ihon voimakas punotus tai lehahtelu sekä nokkosihottuma. Jos oireet toistuvat voimakkaina ja laajalla iho-alueella tietyn ruoan nauttimisen jälkeen, kyseessä saattaa olla ruokaan liittyvä allerginen reaktio.

Suoliston oireet

Suoliston toimintaan vaikuttavat ruoan lisäksi suoliston bakteerikanta, hiivapitoisuus, suoliston liikkuvuus, suoliston immunologisen kudoksen kypsyminen ja monet muut yksilölliset tekijät. Ruoka itsessään sisältää valkuaisaineiden lisäksi monia muita aineita, jotka vaikuttavat suoliston toimintaan: mm. rasvaa, hiilihydraatteja, ravintokuituja eli imeytymättömiä hiilihydraatteja, hivenaineita, vitamiineja ja bakteereja.

Allergiasta puhutaan silloin, kun oireet johtuvat yliherkkyydestä valkuaisaineita kohtaan. Ruoka-allergiaan viittaavat suolioireet ovat yleensä voimakkaita ja pahenevat selvästi altistuksessa. Nämä ovat muuan muassa oksentelu, ripuli ja voimakkaat vatsakivut. Ummetus on hyvin harvoin ruoka-aineallergian oire.

Anafylaksia

Anafylaksia on äkillinen ja nopeasti etenevä, mahdollisesti henkeä uhkaava yliherkkyysreaktio, joka vaatii välitöntä hoitoa. Ruoka-allergiassa taustalla on useimmiten IgE-välitteinen mekanismi, jossa elimistöstä vapautuu hallitsemattomasti ja laajasti lukuisia välittäjäaineita, kuten esimerkiksi histamiinia. Reaktio etenee kuin lumivyöry, ja elimistössä kehkeytyy oireita kiihtyvällä tahdilla.

Anafylaksian oireet esiintyvät aina useammassa kuin yhdessä elimessä. Ne voivat alkaa missä järjestyksessä tahansa. Esimerkiksi ensin voi ilmaantua iho-oireita ja sen jälkeen suolioireita tai ensin suun kutinaa tai limaisuutta ja sitten vasta nokkosihottumaa. Iho- ja/tai suolioireita voi seurata hengitystieoireet tai verenpaineen lasku. Joskus anafylaksia alkaa hengenahdistuksella, jota seuraavat iho- tai suolioireet.

Anafylaksian ainoa tehokas hoito on lihakseen pistettävä adrenaliini, jota on annettava heti, jos epäilee anafylaksiaa. Adrenaliinia on annosteltava riittävä määrä lääkärin ohjeen mukaan.