Seurantaohjeita

Seurantaohjeita

Avoin seuranta kaikille!

Seurantaan voi lähettää havaintoja, jos tuntee ’riittävästi’ päiväperhosia. Mukaan käyvät päiväperhostiedot, joista ilmenevät

  1. havaintovuosi (1991-)
  2. havaintopaikka (yhtenäisruudukon koordinaatti, 10 x 10 km)
  3. havaintopäivien määrä
  4. havaittujen lajien yksilömäärä

Kattavat henkilö- ja yhteystiedot (puhelinnumero, sähköpostiosoite) nopeuttavat tietojen käsittelyä ja varmistavat myös palautteen päätymisen oikeaan osoitteeseen.

Tietoja voi lähettää postitse (Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstittutti, Vuoksenniskantie 64, 55800 Imatra), sähköpostilla tai tallentaa Lajitietokeskuksen Vihko-palvelun kautta ympäri vuoden. Tiedoista kootaan yhteenveto aina vuodenvaihteessa, jonka jälkeen lähetetyt tiedot ehtivät mukaan vasta seuraavan vuoden katsauksen vertailutiedoiksi.

Keskeisimmät ohjeet Vihkon kautta tapahtuvaan tallennukseen voi lukea tästä.

Lomake

Tietojen lähettäminen on helppoa. Seurantaan soveltuvat päiväperhoshavainnot voi tallentaa suoraan verkossa, ohjeet ja tulokset löytyvät seurannan omilta sivuilta. Nämä tiedot päätyvät lähes reaaliaikaisesti seurannan sivuille.

Perinteisempi seurantamuoto toimii sekin edelleen. Seurantaa varten on oma excel-pohjainen lomake, jonka täyttäminen on yksinkertaista. Lomakkeen voi myös tulostaa pdf-muodossa käsin täytettäväksi. Tietoja voi lähettää joko postitse tai sähköpostin liitteenä.

Lomakkeen käyttö ei missään nimessä ole välttämätöntä. Jos tietoja on paljon, niitä voi toimittaa esimerkiksi excel-taulukkona. Kannattaa kuitenkin tarkistaa, että olennaiset taustatiedot (mm. havaintopäivien määrät) ovat mukana. Havaintoja voi lähettää ympäri vuoden ja myös takautuvasti aikaisemmilta vuosilta (1991-). Havaintovuosi on merkittävä erityisen selvästi silloin, kun havaintoja lähetetään jälkikäteen usealta eri vuodelta.

Keltaverkkoperhonen. Kuva: Juha Jantunen.

Koordinaatit

Seuranta pohjautuu yhtenäiskoordinaatteihin. Havaintojen paikkatietona käytetään yhtenäiskoordinaatiston 10×10 km tarkkuutta. Se koostuu kuuden numeron sarjasta, esimerkiksi Imatran ruutu on 678:359. Havainnot voi toki tallentaa tarkemminkin. Jos koordinaattien käyttö ei ota onnistuakseen, perhostietoja voi toki lähettää muullakin riittävän tarkalla paikkatiedolla.

Koordinaatit löytyvät mm. peruskartoilta ja ne saa myös GPS-paikantimista. Hyvä koko maan kattava koordinaattikartasto löytyy myös Keskusmuseon sivustolta. Karttaa voi rullata tarkemmaksi vasemman reunan liukuvalikosta.

Seurannan kannalta ongelmallisia ovat havaintoerät, jotka ulottuvat useamman koordinaattiruudun alueelle. Sen sijaan yksi perhoserä voi ulottua kahden tai useamman kunnan tai eliömaakunnan alueelle. Eri kuntien havaintoja ei siis tarvitse jakaa useammalle lomakkeelle, jos ruutu on sama.

Havaintojen päivämäärät muistiin!

Mitä enemmän perhosten havainnointiin käytetään aikaa, yleensä sitä enemmän perhosia myös nähdään. Tämän takia havaintoerille tarvitaan ajallinen mitta.

Seurannassa käytetään havaintopäivää, joka tarkoittaa yksinkertaisesti, kuinka monena päivänä havaintoja on tehty. Havaintopäivän pituus voi vaihdella muutamasta minuutista koko päivään.

Yhdenkin havaintopäivän sisältävä lomake tai havaintoerä on arvokas, mutta seurannan kannalta parhaimpia ovat kattavaan havaintojaksoon perustuvat perhostiedot.

Tukkimiehen kirjanpito kesän aikana helpottaa työtä. Aktiivisimmat osallistujat yltävät jopa 150 havaintopäivään, mutta tämä edellyttää yleensä täyspäiväistä havainnointia keväästä syksyyn. Keskimäärin yhden perhoserän havainnot ovat pohjautuneet noin yhdeksään päivään.

Yksilömäärät selvinä numeroina!

Vaikka päiväperhosista on joskus vaikea esittää tarkkoja yksilömäärätietoja, älä epäröi arvioida: oliko yksilöitä 1, 5, 10, 20, 50, 100 vai 200? Usein vertailu muihin lajeihin helpottaa yksilömäärien arviointia.

Arvio on myös tarkempi kuin vaihteluväli (esim. 10-20 yksilöä), sillä tiedot syötetään tietokantaan aina alarajan mukaan. Kaikki sanalliset kuvaukset (runsas, paljon yms.) tulkitaan poikkeuksetta arvoksi 1.

Jos lajitiedoissa on poikkeavia havaintoja, kuten hyvin aikaisia tai myöhäisiä lentoaikoja, toisen sukupolven havaintoja, alueelle uusia tai muuten harvinaisia lajeja (mm. vaeltajat), lisätietoja kannattaa esittää lomakkeen marginaalissa, kääntöpuolella tai erillisessä liitteessä. Näistä kootaan erillinen osio vuosiraportin yhteyteen. Usein lisätiedot myös varmentavat lomakkeen tietoja ja vähentävät tarkistuspyyntöjen määrää.

Niittyhopeatäplä. Kuva: Juha Jantunen.

Sivua päivitetty: 2.4.2020