Luontotieto hallussa

Kettu kuuluu Suomen luontoon, mutta mitä ovat latikat? (2.8.2007)

Muun muassa näitä kysyttiin lyhyellä mutta haastavalla luontopolulla, jonka kymmenen rastia aiheuttivat monelle päänvaivaa heinäkuun lopulla Ruokolahden luontopäivän yhteydessä. Ruokolahti-talolla arvioitiin käyneen kuuden tunnin aikana yli 250 vierasta, joilta kertyi luontopolkulaatikkoon 51 vastausta. Luontotietämyksensä antoi arvioitavaksi 31 naista ja 20 miestä.

Kysymysten aiheet vaihtelivat laidasta laitaan. Perinteisen lajitunnistuksen ohella ihmeteltiin hyönteisten nimiä, puolukan satomääriä sekä yleisempiä luonnon ilmiöitä kuten ruskaa tai koivujen pituuskasvua. Jokaiseen kysymykseen annettiin kolme vaihtoehtoista vastausta, joista sai valita mielestään osuvimman.

Etelä-Karjalassa naisten ja miesten luonnontuntemus oli samaa hyvää keskitasoa, sillä molemmat vastasivat keskimäärin viiteen kysymykseen oikein. Kysymysten laatijat olivat ehkä hieman liian vaateliaita, sillä kenelläkään ei ollut täydellistä vastausta. Kärkikolmikon muodostivat Seppo Pousi yhdeksällä ja Kaija Niemi sekä Reetta Seppänen kahdeksalla oikealla vastauksella. Jokaisella lomakkeen palauttaneella oli vähintään kolme oikeaan osunutta vastausta.

Maahikkaat tunnettiin heikoimmin

Ensimmäisellä rastilla luontopolun kiertäjää tervehti täytetty kontiainen, ”ex-maamyyrä”. Kukaan ei epäillyt sitä peltohiireksi, mutta vesimyyrää kannatti joka kolmas vastaaja.

Nisäkkäät tunnettiin keskimääräistä paremmin. Kettu tiedettiin lähes poikkeuksetta alkuperäiseksi Suomen luonnon asukkaaksi, mutta löytyi joukosta yksi supikoiran kannattajakin. Joka toisella lomakkeella puolestaan arveltiin sorsanpoikasten joutuvan joskus saukon suuhun, mutta lumpeita ja muita kasveja järsivä piisami sai lähes yhtä paljon kannatusta.

Kovakuoriaisiin kuuluvat lantiaiset ja sontiaiset yhdistettiin hyvin hirvenkin papanoihin, mutta kaksi muuta hyönteiskysymystä jäivät enemmän arvailujen varaan. Joka toinen vastaaja osasi erottaa joukosta lumen sulamisen jälkeen huhtikuussa kukkivan kevätpiipon, kun sen seuraksi tarjottiin kahta paksupääperhoslajia.

Sen sijaan latikat osoittautuivat vaikeaksi palaksi, sillä kaikki vastausvaihtoehdot arvioitiin lähes yhtä hyviksi! Eniten niitä epäiltiin kääpäsieniksi, mutta myös luteet ja kovakuoriaiset löytyivät monelta lomakkeelta. Latikat ovat varsinkin metsäpaloalueilla viihtyviä luteita, joista monet ovat uhanalaistuneet.

Luontopolun vaikeinta antia olivat neljä jäniksen papanaa muistuttavaa palleroa, joita kerrottiin löytyvän runsain mitoin Ruokolahden kuivilta mäntykankailta. Sienen nimeksi ehdotettiin kangastryffeliä, mäntymaahikasta ja jänönkuukusta, joista keskimmäisen oikean vaihtoehdon oli valinnut vain 16 vastaajaa.

Eihän se linnunpönttö nouse mihinkään vuosien saatossa

Puolukka on metsien tärkeimpiä talousmarjoja, mutta miten lajin kanta on muuttunut Etelä-Karjalassa? Puolet vastaajista tiesi sen – ja monen muunkin metsälajin – taantuneen puiden kasvua suosivan metsänhoidon seurauksena.

Sen sijaan terva- ja harmaalepän taipumus tiputtaa lehtensä muista lehtipuistamme poiketen vihreinä jäi useimmille hämärän peittoon. Eniten veikattiin puiden jatkavan yhteyttämistä mahdollisimman pitkään syksyllä, mutta oikea vastaus löytyi puiden juurista. Nystyröissä elävät bakteerit antavat puille siinä määrin elatusapua, ettei niiden tarvitse ottaa ravinteita talteen ennen lehtien karisemista.

Polun päättyessä oli jo hieman pilkettä silmäkulmassa: kuinka korkealla linnunpönttö on kymmenen vuoden päästä, jos sen nyt kiinnittää nuoreen pihakoivuun 2 metrin korkeudelle? Kun koivun kasvuvauhdiksi annettiin 30 cm vuodessa, vaihtoehtoina olivat 5 metriä tai vain 2,5 metriä, koska rungon arveltiin kasvavan hitaammin kuin latvus. Viimeinen ja tietysti oikea vastaus oli samalla korkeudella, koska pituuskasvua tapahtuu vain oksien kärjessä.

Tuloksena oli tasaisin vastausten sarja: 19 vastaajaa oli 2 m, 17 vastaajaa 2,5 m ja 15 vastaajaa 5 m kannalla! Kysymys oli myös ainoa, jossa sukupuolten välillä oli selvä ero: miehistä yli puolet ja naisista vain joka neljäs vastasi oikein.

Luontopolun ja kyselyn toteuttamisesta vastasivat instituutti ja Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys.