Mitä tietoa etsit?

Puhtaan ilman puolesta

4.7.2021

Terveyden suojeleminen edellyttää tietoa ja toimia ilmanlaadun parantamiseksi. Maailman terveysjärjestö WHO tekee työtä ilman epäpuhtauksien vähentämiseksi ja hengittämisen helpottamiseksi.

netti_be15607.jpg

Ilmansaasteet ovat merkittävä uhka terveydelle. Vaikka Euroopan ilmanlaatu on viime vuosien aikana parantunut ja ilmansaasteiden aiheuttamat vakavat sairastumiset ja ennenaikaiset kuolemantapaukset ovat vähentyneet, ihmisten terveyden suojeleminen vaatii ilman epäpuhtauksien vähentämistä edelleen.

Ilmansaasteet ovat hiukkasia tai kaasumaisia aineita, joiden päästölähteitä ovat esimerkiksi tieliikenne, energiantuotanto ja teollisuuslaitokset sekä puun pienpoltto. Suomeen kulkeutuu pienhiukkas- ja otsonipäästöjä myös muualta Euroopasta. Esimerkiksi laajojen maastopalojen aikaiset korkeat pienhiukkaspitoisuudet voivat aiheuttaa terveyshaittaa erityisesti astmaatikoille sekä hengityselin- ja sydänsairaille. Ilmansaasteet voivat aiheuttaa yskää, nuhaa, astmaoireiden pahenemista, hengityselinten tulehdus- ja ärsytysoireita ja toimintakyvyn heikkenemistä sekä lisätä herkistymistä muille ärsykkeille, kuten siitepölyille tai pakkasilmalle.

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisee päivitetyn maailman ilmanlaadun tilaa koskevan katsauksen kesän aikana. Raportissa tarkastellaan uusinta tieteellistä tietoa ilmansaasteiden vaikutuksista terveyteen ja tarjotaan ajantasaisia ohjeita ilman pilaantumisen torjumiseksi. Ohjeet ja WHO:n asettamat raja-arvot yleisimpien ilmansaasteiden pitoisuuksille tukevat kansallista ja kansainvälistä poliittista päätöksentekoa ilmansaasteiden terveysvaikutusten vähentämiseksi.

EU:ssa keskustellaan nykyisten ilmanlaatunormien päivittämisestä WHO:n uusien ohjeiden ja raja-arvojen mukaisiksi. Nykyisiin säädöksiin olisi lisättävä rajoituksia ja seurantavaatimuksia ilmanlaatua heikentäville ja terveyttä vahingoittaville aineille. Työtä tehdään myös sisäilman laadun parantamiseksi ja allergiaa aiheuttavien ilmassa olevien hiukkasten vähentämiseksi.

WHO:n julkaisua laadittaessa allergia- ja hengitystiesairauksista kärsivien näkemyksiä on tuotu esiin. Tulevaisuuden tärkeä haaste on uusien ohjeiden ja raja-arvojen entistä parempi huomioiminen ilmastotyössä ja päätöksenteossa. Terveyden edistämisen avaimiin kuuluvat myös tiedon lisääminen ilmansaasteiden vaikutuksista terveyteen sekä ajantasaisten ilmanlaatutietojen saatavuuden parantaminen.

Lyydia Majuri

Kemikaaliasiantuntija, Allergia-, iho- ja astmaliitto

Lähetä kommentti

Kommentit

  • Antti Martikainen 3 kuukautta sitten

    Olen eläkkeellä oleva entinen mittaustekniikan asiantuntija. Asun Nurmijärvellä pientalo-alueella, jossa poltetaan runsaasti puuta talojen lämmittämiseksi. Olen Nurmijärven Allergia-ja Astmayhdistys ry:n jäsen. Minulla on refluksi-ongelma. Sen liitäntä sairaudeksi usein kehittyy astma. Se on jopa diagnosoitu ja myöhemmin todettu, ettei sittenkään ole. Ilmeisesti periytyvää, koska isälläni oli molemmat. Omalta osaltani olen havainnut ainakin vielä tässä vaiheessa astma oireiden liittyvän savun esiintymiseen ympäristössä. Niinpä rupesin mittailemaan, mitä savu kuljettaa mukanaan. Perustuen mittaustuloksiini esitän tässä oman näkemykseni, mikä savussa pientalo-alueella kiusaa ja mitä olen savulta suojautuakseni tehnyt.

    Useimmissa pientaloissa on nykyisin lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihtolaite, jossa on tuloilman suodattimet. Suodattimet poistavat hiukkasista huomattavan osan niin, että pitoisuudet sisäilmassa ovat varsin pieniä tyypillisesti mitatuilla PM2,5-10 µm alueilla. Omien mittausteni mukaan 7 - 12 µg/m3.

    Kuitenkin kylmillä ilmoilla, jolloin poltetaan puuta silmät sisällä kirvelevät, aivastuttaa ja yskittää selvästi enemmän kuin muulloin. Ilman kostutinkaan ei oleellisesti muuta tilannetta. Mittausteni mukaan syy ei ole hiukkasten vaan savun sisältämien kaasumaisten kemikaalien. Niistä ykkösenä lienee aldehydit se vanha tuttu formaldehydi, jota 70-luvulla irtosi lastulevyistä sisäilmaan. Omien mittausteni mukaan ilmastointi tuo sisäilmaan naapuruston puun polton seurauksena aldehydejä niin, että pitoisuus on tyypillisesti 40 - 60 µg/m3. Kun savuvana naapurustosta osuu täydellisesti ilmastoinnin otto-aukkoon, voi sisäilman pitoisuus nousta yli 100 µg/m3. Formaldehydin havainto-/ärsytyskynnys on jossakin 30-40 µg/m3 ja turvaraja teollisessa ympäristössä 50 µg/m3. Formaldehydi kuuluu ns. VOC aineisiin, joita on iso joukko. Mittarini kertoo myös VOC-aineiden kokonaismäärän. Tyypillisesti se puun polton yhteydessä on noin kaksinkertainen aldehydeihin verrattuna.

    Mittausteni perusteella sanoisin, että pientalo-alueella puunpolton terveys-/ärsytysvaikutukset tulevat pääasiassa kaasun muodossa esiintyvistä kemikaaleista. Pihkapuuta poltettaessa syntyy lisäksi PAH-kemikaaleja, jotka ovat vieläkin ärsyttävämpiä enimmäkseen bentseeni-rengas peräisiä, esim. bentsepyreeni. Omien mittauksieni mukaan kaukokulkeutuvien savujen hiukkasten joukosta ei ole mitattavissa kaasumaisessa muodossa olevia VOC- tai PAH-kemikaaleja. Hiukkasten kemiallisessa analyysissä niitä kuulemma löytyy.

    Näitä puunpolton kaasupäästöjä eivät normaalit suodattimet poista ja aktiivihiilisuodattimet tulevat hyvin kalliiksi käyttää niiden tiheän vaihtotarpeen takia. Kehittelin VOC-kemikaalien sisäilmaan pääsyn estämiseen laitteen, joka katkaisee ilmastointilaitteen toiminnan havaitessaan VOC-kemikaaleja ilmanotto-aukon vieressä talon ulkopuolella. Vähentää merkittävästi myös ilmanvaihtolaitteen hiukkassuodattimien likaantumista; kaasumaiset kemikaalithan ovat savuhiukkasten joukossa. Tein laitteen vain omaan käyttöön, en niitä valmista. Toimitan kyllä lisätietoja kiinnostuneille.

Sivua päivitetty: 4.7.2021