Mitä olisin halunnut kuulla sairastuessani?

7.12.2017

Sairastuin astmaan aikuisena. Ensimmäinen reaktio oli, ettei voi olla totta. Lääkärini huijaa, tämän täytyy olla vitsi.

 

Vitsi sairaus ei kuitenkaan ollut. Olin jo pidempää yskinyt öisin. Enkä jaksanut liikkua kunnolla sillä tavalla, mihin olin tottunut. Minua ärsytti ja kiukutti.  Kun lääkäri esitteli tulevia lääkkeitä, tuntui että saan pallon jalkaani ja elämä oli eletty. Hän tarjosi minulle sekoituksen erilaisia hengitettäviä astmalääkkeitä, allergia-tabletteja, nenäsumutteita, silmätippuja ja kortisonitabletteja. Tuleva lääkekokoelma oli suurempi kuin mummollani.

Lääkärini oli ihan huipputyyppi

Lääkärini on ihan huipputyyppi, joka sitkeästi selitti kaiken näistä uusista ”kavereistani”. En ehkä tajunnut, kun minulle kerrottiin, mutta joka tapauksessa olisin heti alussa halunnut tietää näistä uusista seuralaisistani muutamia asioita. Kaikkia lääkkeitä en tule tarvitsemaan joka päivä, enkä edes joka kuukausi. Osaa lääkityksestä voidaan myös ajan kanssa mahdollisesti lopettaa tai niiden määrää vähentää.

Toinen asia, jonka ehkä kuulin, mutta aktiivisesti unohdin.  Flunssat ja muut infektiotaudit tulee hoitaa huolella. Näin astma ei pääse pahenemaan eikä yleiskunto heikkene. Omakohtaisesti olen muutaman kerran ollut tilanteessa, jossa olen kuvitellut, että nuha lähtee ”nuhimalla”. Totuus on kuitenkin ollut astmaatikolla toinen ja sitten on taas kaivettu kortisonitabletteja ja piippuja esiin.

Kolmas asia josta olisin halunnut tietää heti alussa, etten ole ainut joka sairastaa astmaa. Meitä on muitakin. Vertaisryhmästä löytyy ihmisiä, jotka pystyvät kertomaan minkälaista astman kanssa eläminen on. Heiltä saa vinkkejä käytännön elämiseen, kuten vesipulloa ja yskänpastilleja kannattaa kuljettaa mukana käsilaukussa. Mistä löytyy mitäkin härpäkettä, joita tarvitset.  

Nyt, vuosien kuluttua, astma on yksi ominaisuus, joka minulla on. Ei pallo jalassa.  

Minna, Allergia-, iho- ja astmaliiton vapaaehtoinen somelähettiläs

Lähetä kommentti