Mitä tietoa etsit?

Luonnon monimuotoisuus on elinehtomme

19.5.2021

YK:n yleiskokous on julistanut 22. toukokuuta kansainväliseksi luonnon monimuotoisuuden päiväksi. Luonnon monimuotoisuus kattaa elämän kirjon kaikissa muodoissaan; lajien sisäisen perinnöllisen muuntelun, lajien runsauden sekä niiden elinympäristöjen moninaisuuden. Ihmisen kovakouraisessa käsittelyssä biodiversiteetti kuitenkin hupenee kovaa vauhtia. Nyt luontokatoa pidetään jo yhtenä merkittävimmistä uhkista ihmisen tulevaisuudelle.

Moni on myös kadottanut arkisen yhteyden luontoon. Suomi kaupungistuu kuten muukin maailma. Allergioilta suojaava monimuotoinen farmiympäristö ja tiivis yhteys elävään maahan alkaa olla historiaa. Tilalle on saatu luonnottoman puhdas koti, päiväkoti, koulu ja työympäristö.

Vaarallisia epidemioita estävät rokotteet ja henkeä pelastavat antibiootit ovat merkittäviä lääketieteen saavutuksia, jotka yhdessä parantuneen hygienian myötä ovat saaneet kuriin useimmat ihmistä läpi historian seuranneet loiset ja kulkutaudit. Ulkopuolisilta uhkilta rajojamme vahtivaa immuunitutkaa haastetaan enää harvoin tosissaan – niinpä se näkee yhä useammin vihollisia siellä, missä niitä ei oikeasti ole: siitepölyissä, eläinten hilseessä, ruoassakin.

Immuunipuolustuksemme lukee väärin myös omien solujen rakenteita ja valkuaisaineita. Tuloksena on hivuttavia ja usein koko elämän kestäviä immuunihäiriöitä, kuten lasten diabetesta, tulehduksellisia suolistosairauksia, keliakiaa, liikalihavuutta, hermoston pesäkekovettumatautia, masennusta, reumatyyppisiä sairauksia ja eräitä syöpätyyppejä.

Allergian ja astman tavoin näistä koituu Suomessa vuosittain miljardien eurojen kustannukset. Luontokadolla ja luonnottomuudella on huima hintalappu, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.

Kansallisen allergiaohjelman aikana lanseerattu biodiversiteettihypoteesi linkittää monimuotoisen luontoympäristön ihmisen iholla, suolistossa ja hengitysteissä olevaan mikrobimaailman monimuotoisuuteen, joka vuorostaan ohjaa immuunijärjestelmän toimintaa tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Immuunipuolustuksemme tarvitsee riittävästi oikeanlaisia opettajia. Luontoa tarvitaan lähelle – terveydeksi!

- Olemme joka solullamme luonnon osa, emme yläpuolella, emme alapuolella, siitä viisaus alkaa, allergologian emeritusprofessori Tari Haahtela totesi aikoinaan ja jatkoi, etteivät allergiat pakene pilleriä tai rokotetta, mutta ne kavahtavat puutarhanhoitoa, mustia kynnenalusia ja paljaita jalkoja!

Kimmo Saarinen

Tutkija, Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti

Lähetä kommentti

Sivua päivitetty: 19.5.2021