Mitä tietoa etsit?

Ilmastonmuutos, Suomi ja allergiaterveys

6.3.2020

Ilmastonmuutos järisyttää yhteiskuntaamme perusrakenteita myöten. On meidän jokaisen edun mukaista pistää kunnolla kampoihin ilmastonmuutokselle – nyt.

Vuonna 2013 Sitra toteutti tulevaisuusselvityksen, miltä Suomi voisi näyttää vuonna 2080. Ennuste ei kuvannut toivetilaa, vaan miten Suomi selviäisi yli neljä astetta lämpimämmässä maailmassa. Sellaiseen nimittäin päädytään, mikäli nykymeno jatkuu emmekä ryhdy päättäväisiin ilmastotalkoisiin.

Vaikka Suomen kilpailukyky muuttuvassa maailmassa olisi kenties keskimääräistä parempi, globaalien heijastusvaikutusten myötä ilmastonmuutoksen kokonaisvaikutukset arvioitiin erittäin epäedullisiksi Suomelle ja suomalaisten hyvinvoinnille.

Ilmastonmuutos järisyttää yhteiskuntaamme perusrakenteita myöten. Väestö keskittyy yhä enemmän kaupunkeihin, joiden rakenteet joudutaan suunnittelemaan rajuja sääilmiöitä kestäviksi. Suojautuminen maksaa ja kaupungit eriarvoistuvat: paremmin toimeentulevat asuvat omilla, suojatuilla alueillaan ja vähävaraiset puolestaan heikommin turvatuilla alueilla huonojen liikenneyhteyksien päässä.

Sään ohella turvaa tarvitaan yhteiskunnallista rauhattomuutta vastaan. Maahan virtaavat ilmastopakolaiset lisäävät jännitteitä ja epävakautta, kun sosiaaliset erot kasvavat – monilla tulotaso ei riitä edes kunnon ravintoon, ja ruokakriisit koettelevat köyhintä kansanosaa myös Suomessa. Kun muutkin perushyödykkeet kuten vesi ja energia ovat kallistuneet, usko demokratiaan horjuu ja protestit ovat arkipäivää.

Kehittynyt lääketiede mahdollistaa pitkän elämän – varakkaille, sillä yhteiskunnan eriarvoistuminen johtaa suuriin eroihin terveyspalveluissa. Helteet ja lämpöaallot aiheuttavat varsinkin köyhimpien vanhusten kuolemia. Maastopalojen pienhiukkaset lisäävät hengityselinsairauksia, pimeät ja lumettomat talvet puolestaan mielenterveyden ongelmia. Tuoreiden mustikoiden syömistä metsästä ei suositella, koska myyräekinokokin aiheuttama hengenvaarallinen maksatauti on Suomessakin yleistynyt.
 

Ilmasto lämpenee kiistattomasti – ja nopeasti

Suomessa keskilämpötila on jo nyt noussut yli kaksi astetta 1800-luvun puolivälin jälkeen. Talvikuukaudet ovat lämmenneet kesäkuukausia enemmän, joulukuut peräti viisi astetta. Suomen vuotuinen keskilämpötila nousee lähes kaksi kertaa niin nopeasti kuin koko maapallon keskilämpötila.

Jos fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkuu ja kasvihuonekaasupäästöt kasvavat edelleen, Keski-Suomessa voi vuosisadan lopulla olla samankaltainen lämpötilailmasto kuin Unkarissa nykyisin. Vaikka päästöjä pian kohtuullisen tehokkaasti leikattaisiinkin, meitä odottaisivat siinäkin tapauksessa likimain nyky-Puolan lämpöolot: talvella lisää lämmintä 2-7 °C ja kesällä 1-4 °C. Tämä talvi on antanut oivaa esimakua tulevasta.

Luonnossa ilmastonmuutoksen merkit näkyvät jo selvästi. Eteläiset lajit ovat levinneet pohjoisemmaksi, varsinkin hyönteiset ovat Suomessa levittäytyneet jopa maailmanennätysvauhtia. Talvipakkasten vähennettyä tuholaisten määrät ovat kasvussa. Sen sijaan arktiseen luontoon sopeutuneet lajit ovat vaarassa kadota, esimerkiksi tunturialueille levittäytynyt kettu on kaventanut naalin elinmahdollisuuksia. Saimaannorppien kuutit ovat vaarassa, sillä ilman lumipesän suojaa ne altistuvat pedoille ja lämpötilan vaihteluille. Lumettomina talvina talvipukuiset metsäjänikset ovat silmiinpistävää riistaa saalistajilleen. Keväät ovat aikaistuneet ja kasvukaudet pidentyneet. Lintujen pesintä ja saatavilla oleva ravinto tahdistuvat eri tavoin, usein ikävin seurauksin.

Luonnossa häviäjiä on paljon enemmän kuin voittajia, sillä suhteellisen vakaan vuodenaikaisvaihtelun tilalle tulevat äkkinäiset heilahtelut ovat haaste lähes kaikkien kasvien ja eläinten talvehtimiselle.
 

Elinolot ja elämäntavat uuden edessä

Ihmisetkään eivät säästy ilmastonmuutoksen haitoilta. Sään vaihtelut nollan tuntumassa lisäävät liukkautta ja liukastumisia. Perinteiset talviaikaiset kuntoilumuodot hiihto ja luistelu syrjäytyvät vääjäämättä. Leudommat talvet mahdollistavat puutiaisten levittäytymisen ja vektorivälitteiset infektiotaudit voivat lisääntyä. Kun talviset vesisateet yleistyvät, rakennusten kosteusrasitus voi lisääntyä. Sulamisen ja jäätymisen vaihtelu koettelee sellaisenaan rakennuksia – ja teitä, jotka sulina kuluvat nopeammin. Ja metsiä on vaikeampi hyödyntää, kun talviaikaista routaa ei välttämättä enää ole.

Jos olosuhteet lämpenevätkin, valon määrä ei Suomessa kasva. Näin talvet muuttuvat todennäköisesti nykyistäkin pilvisemmiksi ja valottomammiksi. Synkeimpien malliennusteitten mukaan maan pinnalle pääsevän auringon säteilyn määrä voisi pudota yli viidenneksen. Lumettomat pimeät talvet ovat oiva alusta ihmisten masennukselle.

Allergisenkaan kannalta ilmaston lämpenemisestä tuskin seuraa mitään myönteistä. Siitepölykuormitus voi kasvaa lehtipuiden runsastuessa ja ruohovartisten kasvien varttuessa kosteammissa oloissa aiempaa suuremmiksi. Siitepölyallergisen oirekautta pahentavat uudet pohjoiseen leviävät allergiakasvit. Ensimmäisten joukossa tulevat tuoksukit, jotka ovat Amerikasta lähtöisin olevia vieraslajeja Euroopassa. Myös siitepölyn allergeenisuus eli kyky aiheuttaa oireita voi lisääntyä lämpenevissä olosuhteissa.

On siis jokaisen edun mukaista pistää kunnolla kampoihin ilmastonmuutokselle – nyt.

 

Kimmo Saarinen, tutkimusjohtaja

Lähetä kommentti

Sivua päivitetty: 25.3.2020