Huoneilmaa puhdistava maali: totta vai tarua?

Sanna Virtanen

22.5.2018

Päästötön, lisäaineeton, muoviton, myrkytön, kemikaalivapaa, liuotteeton, hajuton, hengittävä, huoneilmaa puhdistava. Muun muassa näillä termeillä markkinoidaan maaleja. Kaikettomasta on tullut trenditermi, jolla houkutellaan kuluttajia. 

Maalit koostuvat sideaineista, liuotinaineista, pigmentistä sekä lisäaineista. Monet liuottimet, kuten mineraalitärpätti ovat saaneet negatiivisen leiman ja ne yhdistetään haitallisuuteen. Nykyään valtaosa maaleista on kuitenkin vesiohenteisia, joissa vesi toimii liuotteena ja ohenteena.  Vesiohenteisten maalien kuivuminen on fysikaalista, jossa vesi haihtuu maalien kuivuessa, sideaineet kiinnittyvät toisiinsa ja muodostuu maalikalvo. Liuotteella säädetään ja parannetaan maalin ominaisuuksia, kuten viskositeettia, levittävyyttä, imeytymistä maalattavaan pintaa, maalikalvon muodostumista, ja kuivumista. Liuote haihtuu maalista eikä kuivunut maalipinta enää sisällä liuotinta. Myös kokonaan liuotteettomia maaleja on hyvin saatavilla.

Markkinoilta löytyy hyvä valikoima vähäpäästöisiä vesiohenteisia maaleja. Näistä useammalle maalille on myönnetty Rakennustietosäätiön luokitus, M1-merkki tai Allergia-, Iho- ja Astmaliiton myöntämä Allergiatunnus. M1-merkki kertoo maalin vähäpäästöisyydestä, jossa se on mitattu täyttyvän 28 vuorokauden aikana. Allergiatunnus kertoo puolestaan, että maali täyttää vähäpäästöisyysvaatimukset jo 3 vuorokauden aikana. Lisäksi maali ei sisällä yleisesti herkistäviä, ärsyttäviä tai allergisoivia ainesosia tai niiden pitoisuuksia ja on aina hajusteeton.

Maaleilla voi olla myös ympäristömerkintä, kuten EU-ympäristömerkki ja Joutsenmerkki, joka kertoo maalin täyttävän tiukat ympäristö- ja laatuvaatimukset valmistusvaiheessa, käytön aikana ja jätteiden hävittämisessä.

Synteettisten dispersiomaalien lisäksi markkinoille on tullut luonnondispersiomaaleja. Luonnondispersiomaaleissa synteettisiä ainesosia on korvattu luonnollisilla raaka-aineilla, kuten pellavaöljyllä. Luonnonmaalien yhteydessä käytettyjen markkinointiväittämien perusteella voisi jopa luulla, että maalit ovat niin turvallisia, ettei suojautuminen ole tarpeen, vaikka maalia saattaisi vähän iholle roiskuakin. Markkinointitermit saavat maalin kuulostamaan ihmemaalilta, joka ei sisällä juuri mitään ja kykenee sen lisäksi vielä parantamaan sisäilman laatua. Luonnonmaalit voivat kuitenkin sisältää ärsyttäviä tai allergisoivia ainesosia.

Joitakin materiaaleja sekä maaleja mainostetaan jopa hengittävinä. Termi on harhaanjohtavaa markkinointia. Mitä hengittävyydellä oikeastaan tarkoitetaan? Entä kun maalia myydään kuluttajalle päästöttömänä. Maali voi olla vähäpäästöinen, mutta herää kysymys, voiko maali todella olla täysin päästötön ja mihin päästöttömyys oikeastaan perustuu? Vapautuuhan jo luonnon rakennusmateriaaleista, kuten puusta ja hirrestä päästöjä ilmaan. Huoneilmaa puhdistava maali: totta vai tarua? Silloinhan sisäilmassa ei olisi lainkaan kemiallisia epäpuhtauksia.

Lähetä kommentti