Mitä tietoa etsit?

Helteet kuormittavat hengityselimistöä – varaudu kuumaan kauteen

21.6.2022

 

Tulevaisuuden sääolojen ennustajat kertovat, että pitkät hellejaksot tulevat lisääntymään myös Suomessa. Myös muut sään ääri-ilmiöt tulevat yleistymään tulevina vuosina. Ilmastonmuutos saa aikaan yllättäviä asioita ja aiempien vuosien pitkät hellejaksot ovat esimakua siitä, mitä tulevaisuudessa on edessä.

Miksi hellejaksot ovat terveydelle haitallisia ja mitä vaikutuksia lisääntyvillä hellejaksoilla on astmaa ja myös muita pitkäaikaissairauksia sairastavien ihmisten terveydelle?

Helteellä tarkoitetaan yleisesti ulkolämpötilan nousua yli 25 asteen. Pitkäaikaissairailla sairauden oireet voivat lisääntyä ja hoitotasapaino heikentyä ulkolämpötilan noustua yli 20 asteen. Kuumuudelle erityisen alttiita ovat vauvat ja pienet lapset, iäkkäät, sydän- ja hengityselinsairaat sekä monisairaat ihmiset.

Monisairaalle jo muutaman päivän kestävä helle voi aiheuttaa terveysongelmia. Helteen vaikutukset terveyteen johtuvat monesta tekijästä; helleaaltojen ja kuumien jaksojen aikana ilmassa on usein keskimääräistä enemmän epäpuhtauksia, kuumuus kuormittaa verenkierto- ja hengityselimiä ja kevytkin puuhastelu kuumalla ilmalla lisäävät entisestään kehon lämmöntuottoa ja voi lisätä rasituksen aiheuttamia astmaoireita. Nämä tekijät yhdessä muiden kuumuuden aiheuttamien haittavaikutusten kanssa voivat saada aikaan sen, että astmaa ja muita pitkäaikaissairauksia sairastavan oireet pahenevat.

Aiemmista hellejaksoista tiedetään, että pitkäaikaissairaiden sairaalahoidon tarve lisääntyy hellejaksojen aikana. THL suositteleekin, että kuumuuden aiheuttamien terveyshaittojen riskiryhmään kuuluvat keskustelisivat oman lääkärin kanssa hellekausiin varautumisesta kontrollikäyntien yhteydessä. Jokaisen astmaa tai muuta pitkäaikaissairautta sairastavan on hyvä tietää, miten helteet vaikuttavat omaan sairauteen ja lääkitykseen.

Helteen aiheuttamien terveyshaittojen tunnistaminen ja oireet

Pitkittyvä helle ja jatkuvasti koholla oleva sisälämpötila aiheuttavat lähes kaikille tukalaa oloa, mutta mistä tunnistaa kuumuudesta johtuvan suoranaisen terveysriskin?

Hälytysmerkkeinä voidaan pitää seuraavia oireita; janon tunne, suun kuivuminen, fyysisen suorituskyvyn heikkeneminen, heikotus, pahoinvointi, sekavuus, väsymys, sydämen rytmihäiriöt, hengenahdistus, rintakipu, hengityksen vinkuminen ja liman erityksen lisääntyminen keuhkoista.

Mitä useamman kuumuuden aiheuttaman oireen tunnistaa, sitä tärkeämpää on yrittää vähentää kuumuutta kotona mahdollisimman pikaisesti ja aktiivisesti. Jos oireet eivät kotikonstein helpota, on tärkeää pyytää apua ja hakeutua terveydenhuoltoon arvioon.  

Miten voi varautua kuumakuormitukseen?

Tärkeimpiä asioita ovat kuumuudelta suojautuminen ja sisätilojen viilentäminen. Jo ennen kesäkautta voi miettiä, miten estää kuumuuden pääsy omaan asuntoon. Kotiin kannattaa hankkia lämpömittari ja seurata sisälämpötilaa.

Sääennusteet ja ilmatieteen laitoksen hellevaroitukset kertovat sääolosuhteiden muutoksista ajantasaisesti. Ilmatieteen laitos varoittaa tukalasta helteestä, kun päivän ylin ulkolämpötila nousee yli 27 asteen, erittäin tukalasta helteestä, kun päivän ylin ulkolämpötila nousee yli 30 asteen ja äärimmäisen tukalasta helteestä, kun päivän ylin ulkolämpötila on yli 35 astetta.

Kuumuuden vähentäminen on helpointa, jos alkaa toimiin jo ennen kuin asunnon lämpötila nousee liian korkeaksi. Tuulettimet ja siirrettävät jäähdytyslaitteet ovat oivallisia apuvälineitä, ja niitä kannattaakin hyödyntää mahdollisuuksien mukaan. Myös monesta kodista löytyvän ilmalämpöpumpun viilennystoiminto jäähdyttää asuntoa nopeasti.

Auringon ja kuumuuden pääsyä sisään voi vähentää myös pitämällä verhot ja sälekaihtimet suljettuina kuumimpaan aikaan sekä säästämällä ikkunatuulettamisen aikaiseen aamuun tai iltaan.  Ne toiminnot ja sähkölaitteet, jotka tuottavat paljon lämpöä, kannattaa jättää vähemmälle käytölle kuumilla keleillä.

Päivärytmiä kannattaa muokata niin, että ulkoilu ja fyysinen ponnistelu tapahtuu silloin, kun on viileämpää eli aikaisin aamulla, iltaisin tai yöaikaan.

Vinkkejä oman olon helpottamiseksi hellejakson aikana

Kuumalla ilmalla kannattaa suosia keveitä, luonnonmateriaaleista valmistettuja vaatteita. Petivaatteet voi vaihtaa kevyempiin vaihtoehtoihin ja lakanat vaihtaa normaalia useammin. Kokeilemisen arvoinen kikka on sumuttaa vaatteisiin tai petivaatteisiin kevyesti vettä, sillä haihtuva vesi viilentää ihoa ja helpottaa oloa.

Kylmät suihkut vaikka useamman kerran päivässä raikastavat niin kehoa kuin mieltä. Pakastimessa kannattaa pitää kylmäpakkauksia ja hyödyntää niitä olon viilennyksessä. Jääpaloja voi käyttää luovasti ruokien ja juomien viilennykseen ja mehujäätelöllä voi saada kivaa vaihtelua veden tai muiden nesteiden juomiselle.

Juotavaa pitää varata kunnolla ja muistaa, että kun nesteen tarve ja määrä lisääntyy hikoillessa, niin myös kivennäisaineiden tarve lisääntyy. Vaikka vesi on hyvä janojuoma niin helteillä voi ainakin osan nesteistä korvata kivennäisvedellä tai sokeroiduilla mehuilla.

Runsaasti hikoillessa myös suolatasapainosta on huolehdittava eli säännöllinen syöminen on tärkeää, vaikka ruokahalu olisi helteen vuoksi kadoksissa. Jääkaapissa viilennetyt hedelmät maistuvat useimmille ja vesipitoisten hedelmien sisältämä vesi auttaa nestetasapainon ylläpitämisessä.

Pidä huolta läheisistä myös hellekeleillä

Läheisistä huolehtiminen on tärkeää erityisesti hellekeleillä. Helteen aiheuttamien terveyshaittojen riskiryhmään kuuluvien läheisten vointi ja jaksaminen kannattaa varmistaa erityisesti pitkien hellejaksojen aikana.

Läheisten kanssa voi miettiä jo etukäteen hellekeleihin varautumista ja keinoja, joilla kuumakuormaa voisi vähentää. Esimerkiksi yhteinen retki viileään kauppaan voi tehdä hyvää sekä itselle että läheiselle. Samalla voi varmistaa, että läheisen jääkaappiin tulee varattua tarpeeksi kylmää juotavaa ja ravitsevaa ruokaa.

Katariina Ijäs
asiantuntija, allergia, iho ja astma
Allergia-, iho- ja astmaliitto


Lisätietoa kuumuuden ja helteen terveysvaikutuksista löytyy netistä osoitteesta kuumainfo.fi.

Lähetä kommentti

Sivua päivitetty: 21.6.2022