Hyvinvointialueet säästäisivät panostamalla astman omahoitoon

Mitä aikaisemmin astmaan sairastunut saa hoitoa ja hän sitoutuu siihen, sitä halvemmaksi sairauden hoito tulee yhteiskunnalle. Hyvinvointialueet säästäisivät rahaa, jos astmaatikkojen ohjattu omahoito terveydenhuollossa toimisi kunnolla, painottaa Allergia-, iho- ja astmaliitto Astmatietoviikolla.

Astmaa sairastavia on Suomessa noin 300 000 ja se on kolmanneksi yleisin kansansairaus. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja se kestää koko loppuelämän. Suomessa astman ja astmaoireiden suorat hoitokustannukset olivat 205 miljoonaa euroa viimeisimmän, vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan. Suoria kustannuksia aiheuttavat vuodeosastohoito, avohoitokäynnit, matkat, lääkehoito ja kuntoutus.

– Astmaa sairastavia on paljon ja he tarvitsevat terveydenhuollosta paitsi hyvää hoitoa myös ohjausta itsensä toteuttamaan omahoitoon. Jos astmaan sairastunut ei tiedä, miten lääkettä käytetään oikeaoppisesti tai miten hänen tulisi hoitaa itseään, sitä enemmän hänen astmansa oireilee ja hän tarvitsee lääkkeitä, kertoo Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs.

Astman lääkehoidon onnistumisessa keskeisiä tekijöitä ovat oikea lääkkeenottotekniikka, inhalaattorilaitteen hallinta sekä sitoutuminen säännölliseen lääkitykseen. Lääkkeenottotekniikan perusteellinen ohjaus perusterveydenhuollossa on tärkeää, mutta se ei yksin riitä. Astmaa sairastava tarvitsee myös tukea ja ohjausta säännöllisen omahoidon toteuttamiseen ja hoitomotivaation ylläpitoon.

Ohjatussa omahoidossa tulisi käydä läpi lääkinnällisen hoidon lisäksi liikunnan ja terveellisten elämäntapojen merkitys astman hoidossa. Astmaa sairastavalle tulisi tehdä myös hoitosuunnitelma, joka sisältää pahenemisvaiheen hoito-ohjeen.

Säännöllinen astman seuranta ei toteudu perusterveydenhuollossa hoitosuositusten mukaisesti, selvisi viime vuonna valmistuneessa yleislääketieteen erikoislääkärin Jaana Takalan väitöstutkimuksessa. Perusterveydenhuollossa tulisi myös parantaa astmaa sairastavien kokonaisvaltaista arviointia ja ohjausta. Proviisori Iida Vähätalon väitöskirjasta puolestaan selvisi, että aikuisena astmaa sairastuneista yli puolet sitoutuu astman hoitoon heikosti.

Astmatietoviikolla 5.–11.5.2025 kiinnitetään huomio astman hyvään hoitoon teemalla ”astma ei ole este, jos siihen saa hoitoa”. Kampanjaviikolla Allergia-, iho- ja astmaliitto ja sen jäsenyhdistykset järjestävät eri puolilla Suomea tapahtumia, tarjoavat tietoa, neuvontaa ja vertaistukea.

Lisätietoja

Allergia-, iho- ja astma-asiantuntija, Katariina Ijäs, Allergia-, iho- ja astmaliitto, puh. 040 188 1540, katariina.ijas@allergia.fi

Astmaa sairastavien haastattelupyynnöt: verkkoasiantuntija Anu Sauliala, Allergia-, iho- ja astmaliitto, puh. 044 514 7957, anu.sauliala@allergia.fi

Astma
Astmatietoviikko
Väitös: Astman seurantaa sekä astmapotilaiden kokonaisvaltaista arviointia ja ohjausta perusterveydenhuollossa tulisi parantaa
Väitös: Lääkehoitoon sitoutuminen ja hoitotasapainon saavuttaminen on haastavaa monille aikuisena astmaan sairastuneista