Sisustustuotteet ja -tekstiilit
Hygieniatuotteet
Tekstiilit ja huonekalut
Elintarvikkeet ja makeiset
Rakentaminen ja asuminen
Elektroniikka
Sisustustuotteet ja -tekstiilit
Kriteerit
Tuotteet eivät saa sisältää:
- hajusteita
- luonnonkumia
- formaldehydiä
- raskasmetallivärejä
- yleisesti herkistäviä tai ärsyttäviä ainesosia
- antibacterial viimeistelyaineita
- lianestoaineita
- pölypunkkienestoaineita tai muita pintakäsittelyaineita
- homeenestoaineita (koskee erityisesti tuontituotteita)
- matot eivät saa sisältää hapsuja
Muut vaatimukset:
- tekstiilien olla oltava myös pölyämättömiä ja pölyä keräämättömiä
- tekstiilien tulee olla vesipestävissä 60/40 asteessa ja/tai nihkeäpyyhinnän kestäviä.
- sohvien, verhojen ja tekstiilituotteiden tulee olla tiiviitä sileäkankaisia ja lyhytnukkaisia.
- Kankailta edellytetään Öko-Tex -sertifikaattia tai sitä vastaavia dokumetteja, joilla osoittaa, ettei tuote sisällä terveydelle haitallisia aineita.
- kankaat tulisi olla kudottu kaksiakseliseen sidokseen ja sen tulisi olla yhtä monta metriä kuin loimilangat. Kun langan paksuus on Nm 40, kankaan tiheydessä on oltava vähintään 280 lankaa/neliö/tuuma (kansainvälinen määritelmä). Sama tiheys on saavutettava, vaikka käytetään ohuempaa lankaa, esimerkiksi Nm 60.
- kankaan tiiviys on tarkistettava mittaamalla ilmanläpäisevyys. Vaatimuksen on oltava virtausnopeudella testimenetelmän EN-ISO 9237 mukainen. Uudesta tuotteesta, kuten esimerkiksi pellavasta ei saa irrota kuituja pesujen yhteydessä haitalliseksi katsottavaa pitoisuutta. Akkreditoidun laboratiorion on tutkittava tuotteiden pestävyys. Kankaiden tiheydellä on vaikutusta pölyn ja mahdollisten pölypunkkien tunkeutumisestaa kankaaseen, huopiin tai tyynyjen täytteisiin. Mitä tiheämpi kangas, sitä huonompi mahdollisuus pölyn kulkeutumisesta ja kiinnijäämisestä tuotteeseen.
Tuotteet tutkitaan siitä näkökulmasta, että ne tekstiilit, jotka ovat vasten ihmisten paljasta ihoa, täyttävät kriteerit, ettei tuote aiheuta iho-oireita tai hengitystieahdistusta. Sisustustekstiilit, jotka eivät ole ihoa vasten, arvioidaan pintakosketukseltaan, pölyävyydeltään ja staattisuudeltaan. Erityinen huomioi kiinnitetään käytettyihin tekstiilikemikaaleihin.
Osa tekstiilikemikaaleista voi aiheuttaa ihoärsytystä ja allergisia reaktioita. Suurin riski on kuitenkin tekstiilituotteita valmistavilla työntekijöillä. Tekstiilien valmistuksessa käytetään paljon erilaisia kemikaaleja. Suurin ympäristöhaitta ja kemikaalialtistuminen tapahtuu valmistusvaiheessa. Tekstiilien loppukäsittely tehdään usein mekaanisesti koneella sekä kemiallisesti erilaisilla jälkikäsittelykemikaaleille, joilla saadaan ominaisuuksia kuten helppohoitoisuus ja käyttömukavuus. Jälkikäsittelynetelmällä voidaan esimerkiksi estää tuotteen rypistymistä, auttaa tuotetta pysymään muodossaan tai tehdä tuotteesta likaa ja vettä hylkivä. Lisäksi tuontitekstiileihin, erityisesti kosteudelle herkkiin materiaaleihin, lisätään kuljetusmatkojen takia kemikaaleja, joiden on tarkoitus estää homeen kasvu tuotteissa. EU:n ulkopuolelta tulevissa tekstiilien valmistuksessa on saatettu käyttää kemikaaleja, jotka ovat EU:ssa kiellettyjä. Uudet vaatteet kannattaa siis pestä ennen käyttöönottoa, erityisesti jos vaate on tilattu tai valmistettu ulkomailla. Allergiatunnustyössä perehdytään kuluttajan eduksi kaikkiin käytettyihin kemikaaleihin ja valmistusprosesseihin. Ärysttäviä tai allergiaa aiheuttavia kemikaaleja voivat olla esimerkiksi formaldehydi, väriaineet, kromiyhdisteet tai antimikrobiset aineet kuten biosidit. Kromin käytössä on ollut säädösmuunnos vuonna 2015 ja sen osalta on hyvä huomioida, että jos ostaa käytettyjä nahkatuotteita, niissä voi periaatteessa olla suurempi määrä kromia kuin mitä tällä hetkellä uusissa tuotteissa saa olla. Suomessa Tulli ja Tukes valvoo tekstiilien turvallisuutta pistokokeilla.