Päivi, atooppinen ihottuma 2023

Olen ollut atoopikko kuusiviikkoisesta vauvasta saakka. Nyt täytin juuri viisikymmentä. Kokemusta atopian kanssa elämisestä on siis jo viisikymmentä vuotta! Täytyy kyllä sanoa, että kolmesta kympistä neljään kymppiin elin melkoisen vapaata eloa. Jopa niin paljon, että ei ollut mitään reseptejä tallessa, kun atooppinen ihottuma taas iski uudelleen 40-vuotiaana. Siitä asti se on taas ollutkin uskollinen, päivittäistä perushoitoa vaativa seuralainen.

Atopian hoito oli hyvin erilaista nuoruudessani. Jouduin opettelemaan 10 vuotta sitten uudelleen ihon hoidon. Kävinkin sopeutumisvalmennuskurssin Jyväskylässä ja ilmastokuntoutuksessa Kanarialla. Molemmista oli suuresti apua, ja sen jälkeen olen pärjännyt hyvin atopian kanssa. Siirsin ihonhoidon yksityiselle puolelle vuosi sitten, ja se toi nimenomaan ihorauhaa. Tarvittavat reseptit saa pikaiseen, eikä tarvitse selitellä, miksi juuri mikäkin lääke toimii. Esimerkiksi allergiseen silmätulehdukseen minulla toimii parhaiten tietty lääke. Sitä ei tuntunut terveyskeskuksen kautta saavan helposti, ja minulle antaa mielenrauhaa se, kun tietää, että nyt saan tarvitsemani lääkkeen. Olen kuitenkin itse atooppisen ihoni paras asiantuntija.

Välillä en ole ihoni paras hoitaja, ja siksi on tärkeää olla hoitokontakteja. Joskus myös tarvitaan verkostoitumista tai tapaamisia. Lähdin mukaan Ihorauha-kuvauksiin, koska minulla on ollut taas tarvetta jakaa ihosairauden tuomaa taakkaa. Ehkäpä voisin jonkun valmennuksenkin käydä taas. Atooppisen ihottuman kanssa iskee välillä hoitoväsymys ja tulee tarve saada muistutusta ihonhoidon tärkeydestä. Nykyään panostan päivittäishoitoon, vaikka esim. käyttämäni tuotteet ovat kalliita. Ne kuitenkin toimivat minulla hyvin.

Ehkä ikävintä ihosairauden kanssa elämisessä on se, miltä iho näyttää ulospäin, varsinkin kasvoissa ja käsissä. Ulkonäkö ei aina korreloi sen kanssa, miltä sairaus tuntuu sisältäpäin. Sen vuoksi kommentit silmä- ja suunympärysten punaisuudesta tai käsi-ihottumasta ovat mielestäni turhia. Niitä onneksi kuulee enää vähemmän. Atopia oireilee aaltoina, ja ei sitä aina saa taltutettua, vaikka mitä hoitoja käyttäisi. Se ei ole tahdonvoimasta tai viitseliäisyydestä kiinni.

Nuorempana peittelin atooppista ihoani, ja välillä sen kunto ihan hävetti. Nyt en välitä, koska ymmärrän, mikä ihoon vaikuttaa, kuten vaikkapa stressi. Joskus elämässä vain on stressaavia tilanteita. Ja se näkyy atoopikolla monesti kasvoissa!

Tsempit kaikille atoopikoille, ja muille ihon sairauksia sairastaville!

Terveisin Päivi