Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä)

Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä)

Jättiputket ovat monivuotisia, Euroopan suurimpia ruohovartisia kasveja. Ne voivat kasvaa jopa 2–5 metriä korkeiksi, tiheiksi kasvustoiksi. Suomessa kasvaa kolme jättiputkilajia, joiden erottaminen toisistaan on hankalaa. Yleisimmän kaukasianjättiputken (Heracleum mantegazzianum) lisäksi tavataan persianjättiputkea (H. persicum) ja armenianjättiputkea (H. sosnowskyi).

Jättiputkien varsi on läpimitaltaan jopa 10 cm, karvainen ja punalaikkuinen. Kookkaat liuskoittuneet lehdet voivat kasvaa yhdessä lehtiruodin kanssa jopa 3 metriä pitkiksi. Monihaarainen kupera kukinto voi olla yli puoli metriä leveä. Kukat ovat valkoisia tai vaaleanpunaisia ja yhdessä kasvissa niitä voi olla jopa 80 000. Jättiputkien kukinta-aika on kesä-elokuussa. Ne lisääntyvät vain siementen avulla. 

Jättiputket ovat erittäin kilpailukykyisiä ja ne ovat levinneet monenlaisiin elinympäristöihin. Parhailla kasvupaikoilla ne muodostavat jättiputkimetsiä, jotka tukahduttavat kaiken muun kasvillisuuden. Ne yksipuolistavat maisemaa ja alentavat luonnon monimuotoisuutta. Niiden esiintymät voivat estää myös alueen virkistyskäytön. Tontin valloittanut jättiputki voi jopa alentaa kiinteistön ja maan arvoa.

Jättiputki aiheuttaa haittaa myös ihmisen terveydelle. Jättiputken kasvinesteen reagoidessa auringonvalon kanssa iholle voi syntyä vakavia palovamman kaltaisia, hitaasti parantuvia tai jopa pysyviä iho-oireita. Herkät ihmiset voivat saada hengenahdistusta ja allergisia oireita pelkästään kasvuston lähellä oleskelusta.

 

Jättiputket kasvavat nimensä mukaisesti jopa metrien korkuisiksi. Kuva: Juha Jantunen

 

Leviäminen

Jättiputki lisääntyy ja leviää siemenistä. Niiden siemenet itävät hyvin ja säilyvät maassa itävinä useita vuosia ja voivat siirtyä paikasta toiseen maa-aineksen siirroissa. 

 

Ensimmäisen vuoden hentojuurisia taimia voi poistaa käsin kitkemällä. Muista suojahanskat! Kuva: Panu Kunttu

 

Torjunta ja kasvijätteen hävitys

Jättiputken hävittäminen on työlästä mutta täysin mahdollista torjuntahankkeissa kertyneen tiedon avulla. Jättiputkea on turvallista ja ehdottomasti helpointa torjua heti lumien lähdön jälkeen, kun ensimmäiset siementaimet ilmestyvät. Ensimmäisen vuoden hentojuurisia taimia voi poistaa käsin kitkemällä. Muista suojahanskat! Pienikokoisen kasvuston voi myös peittää aikaisin keväällä mustalla muovipeitteellä, mikä estää taimia saamasta vettä tai auringonvaloa, mikä taas voi tuhota yksilöt juurineen kasvukauden aikana. Peitteen on hyvä antaa olla paikallaan usean vuoden ajan. 

Myöhemmin kesällä kookkaammat ja tiukemmin maassa kiinni olevat juuret on hyvä torjua katkaisemalla pääjuuren pistolapiolla 10–20 cm syvyydestä, mikä voi tappaa koko yksilön. Varsien katkaiseminen ei auta kasvin torjunnassa, sillä tilalle kasvaa nopeasti uusi. Mikäli kasvi on ehtinyt kukintavaiheeseen, on uusien siementen kypsyminen estettävä katkaisemalla kukinto-osa pois. 

Isompien versojen torjunnassa suojaus on ehdottoman tärkeää. Suojahaalareiden, käsineiden ja jalkineiden on syytä suojata polttavan nesteen roiskeilta. Myös kasvot ja silmät on suojattava. Ihovaurioita aiheuttava kasvineste tunkeutuu helposti ohuen puuvillakankaan läpi. 

Vanhemmista, jo yhden tai useamman kerran siementämään ehtineistä kasvustoista on hankalampi päästä eroon, sillä maahan on ehtinyt muodostua siemenpankki, mikä vaatii torjunnalta seurantaa, uusien taimien kitkentää ja kukintojen poistoa ennen siementämistä. Jättiputken suurten, monivuotisten kasvustojen torjunta on usein kuntien tai puutarha-alan yritysten ammattilaisten tehtävä sen haastavuuden sekä vaarallisuuden vuoksi. Nuorten, muutaman senttimetrin korkuisten siementainten torjunta soveltuu kuitenkin oivallisesti myös talkoovoimin tehtäväksi työksi silloin kun taimet lähtevät vielä helposti maasta vetämällä. 

Jättiputken torjunnasta syntyvä kasvijäte on parasta hävittää polttamalla. Suurien jätemäärien kohdalla kasvijäte toimitetaan jätteiden vastaanottopisteeseen polttojätteenä. Kerää kaikki kasvijätteet, myös lehdet ja juurakot heti paikan päällä jätesäkkiin siementen varisemisen estämiseksi. Kasvijätteen hävityksestä on hyvä sopia kunnan tai kaupungin kanssa. 


Terve askel luontoon -hankkeen Vieraslajioppaaseen on valittu seitsemän haitallista vieraskasvilajia, joiden hävittämisestä talkoilla on hyviä kokemuksia. Lajit sopivat hyvin talkootoimintaan, sillä niiden torjunta on pääosin manuaalista torjuntatyötä, kasvit ovat helppoja tunnistaa ja ne ovat karanneet luontoon eri puolilla Suomea, joten ne sopivat torjunnan kohteeksi eri puolilla maata. Torjuttavat lajit ovat jättiputkea lukuun ottamatta jokaiselle turvallisia torjuttavia. Jättiputken torjunnassa tarvitaan lisävarusteita, mutta muiden kohdalla työhanskat, lapio, puutarhahara ja -kuokka.