Vyöruusu, kurja yllätys, joka on ehkäistävissä

Tweet

Vyöruusuviikkoa vietetään 26.2.–3.3.2024. Hempeästä nimestään huolimatta vyöruusu ei yleensä ole sairastuneen mielestä mikään mukava yllätys, vaan aiheuttaa monelle ikävän, useamman viikon kestävän kivuliaan infektion.
 
Vyöruusu on vyömäinen rakkulainen ihomuutos, jossa rakkulat rajoittuvat kehon jompaankumpaan puoliskoon. Rakkulat muistuttavat usein vesirokko- tai herpesrakkuloita.

Mikä aiheuttaa vyöruusun?

Vyöruusun aiheuttaa sama virus, joka on myös vesirokon taustalla. Vesirokkovirus jää uinumaan selkäytimen hermojuuriin ja aktivoituessaan laukaisee vyöruusun. On arvioitu, että vesirokkoviruksen kantajista noin joka kolmas sairastuu vyöruusuun jossain vaiheessa. Tällä hetkellä arvion mukaan noin 15000 suomalaista sairastuu vyöruusuun vuosittain. 

Vyöruusuinfektio ei tartu. Mutta vyöruusurakkuloiden erittämä neste voi tartuttaa vesirokon pienille lapsille, jotka eivät ole saaneet vesirokkorokotusta, tai vakavasti immuunipuutteisille. Siksi erittävä vyöruusuihottuma kannattaa suojata haavataitoksella, jos on tekemisissä vesirokon riskiryhmään kuuluvien henkilöiden kanssa.

Mitkä tekijät altistavat vyöruusulle?

Vyöruusun riski kasvaa mitä vanhemmaksi eletään. Riski alkaa lisääntyä noin 50 ikävuoden tienoilla. Myös heikentynyt immuniteetti, jonkin sairauden tai lääkityksen takia, lisää riskiä sairastua vyöruusuun. Esimerkiksi vaikean atooppisen ihottuman hoitoon käytetty JAK-estäjä voi lisätä riskiä sairastua vyöruusuun. Joskus myös voimakas stressi riittää laukaisemaan vyöruusun.

Miten tunnistaa ja hoitaa vyöruusua?

Vyöruusu alkaa tyypillisesti ensivaiheen kipuna, joka kestää muutamia päiviä ennen rakkulaisen ihottuman ilmestymistä. Kipukohtaan nousee päivien kuluessa rakkulaista ihottumaa. Tulehdusalue voi olla kipeä, punoittava ja rakkulainen. Ihottuma voi olla myös kutiseva.

Vyöruusun oireet vaihtelevat lievistä hyvin vaikeisiin. Lievän vyöruusun voi hoitaa kotona. Lääkärin arvioon kannattaa kuitenkin hakeutua, jos epäilet sairastuneesi vyöruusuun. Hakeudu aina lääkäriin, mikäli vyöruusua on kasvojen alueella, siihen liittyy kovaa kipua tai ihottumareaktio on hyvin laaja.

Viruslääkitys tulisi aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhain aloitettu lääkehoito nopeuttaa taudista parantumista ja vähentää jälkikipujen esiintymistä. Kipuun voi ottaa tavanomaisia särkylääkkeitä ja tarvittaessa infektiokohdan voi peittää kuivalla harsotaitoksella.

Mitä komplikaatioita vyöruusu voi aiheuttaa?

Kaikille vyöruusu ei aiheuta pitkäkestoisia oireita. Yleisimmin sairaus kestää 3–5 viikkoa ja paranee tämän jälkeen kokonaan. Komplikaatioita esiintyy enemmän henkilöillä, joilla on korkea ikä, vakavia perussairauksia, immuunipuutos tai käytössä elimistön puolustuskykyä heikentäviä lääkkeitä.

Vyöruusun yleisin pitkäkestoinen haitta on pitkittynyt hermosärky. Se voi aiheuttaa merkittävää toimintakyvyn ja elämänlaadun heikentymistä.  Särky voi aiheuttaa herkkyyttä jopa vähäiselle, esimerkiksi vaatteiden aiheuttamalle kosketukselle. Hermosärky saattaa pahimmillaan jäädä pysyväksi kiputilaksi, joka vaatii jatkuvaa tehokasta ja pitkäaikaista kivun hoitoa.  

Kasvojen alueella oleva vyöruusu voi aiheuttaa silmätulehduksen ja silmäkomplikaatioita. Infektio voi silmässä aiheuttaa muun muassa kovakalvon ja värikalvon haavaumia, jotka voivat vaikuttaa näkökykyyn. Harvinaisissa tapauksissa vyöruusu käynnistää silmissä hankalan itseään ruokkivan tulehdusprosessin, joka voi aiheuttaa pysyviä tai pitkäaikaisia silmähaittoja.

Miten vyöruusua voisi ennaltaehkäistä?

Elintavoilla ei voi ehkäistä vyöruusua. Ainoa tehokas suojautumiskeino vyöruusua vastaan on rokotteet. Suomessa on tarjolla vyöruusurokotteita, jotka on tarkoitettu 50 ikävuodesta lähtien sekä sellaisille 18 vuotta täyttäneille, joilla on suurentunut vyöruusun riski sairauden tai lääkityksen takia.

Rokottautuminen suojaa tehokkaasti sekä vyöruusulta että sen komplikaatioilta. Vyöruusurokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, vaan on omakustanteinen.

Tulevaisuus näyttää, miten vyöruusulle käy. Nykyään vesirokkorokotus kuuluu lapsilla kansalliseen rokotusohjelmaan, joten lapset eivät tulevaisuudessa enää juurikaan sairasta vesirokkoa. Tämä voi mahdollisesti ehkäistä myös vyöruusuun sairastumista.

Katariina Ijäs 
Allergia-, iho- ja astma-asiantuntija, Allergia-, iho- ja astmaliitto