Ikääntyneen astma

Ikääntyminen voi vaikuttaa astmaan ja sen hoitoon. Astman esiintyvyys kymmenkertaistuu ikääntyneiden keskuudessa ja tiedetään, että ikääntyneiden astma on alihoidettu ja alidiagnosoitu.

Joka kymmenes yli 60-vuotias mies ja joka kuudes nainen sairastaa astmaa. Ikääntyessä monisairastaminen lisääntyy ja siten myös monilääkitsemisen ja lääkkeiden yhteis- ja haittavaikutusten määrä kasvaa. Ikääntyvän astman hoidossa onkin tärkeää pyrkiä mahdollisimman nopeasti hyvään hoitotasapainoon ja näin pyrkiä ehkäisemään astman paheneminen ja mahdollisten palautumattomien keuhkovaurioiden syntymistä.

Ikääntyneiden astma on alihoidettu ja alidiagnosoitu. Diagnosoinnin ja hoidon haasteena on se, että myös normaaliin ikääntymiseen voi liittyä oireita, jotka voivat viitata astmaan. Ikääntymisen myötä astma voi oireilla epätyypillisesti ja sen vuoksi sairauden tunnistaminen voi muuttua haastavaksi. Ikääntyvä voi itsekin pitää mahdollisia oireita kuten toimintakyvyn laskua, rasituksen siedon heikentymistä tai lisääntyvää yskää ikääntymiseen liittyvinä muutoksina. Oireisiin on myös helppo tottua, joten sairauden kehittyminen voi tapahtua pikkuhiljaa ja ikääntyvä sopeuttaa vähitellen toimintaansa oireiden mukaan. Myös muut sairaudet voivat aiheuttaa astman kaltaisia oireita ja esimerkiksi keuhkoahtauman ja astman erottaminen toisistaan voi olla haastavaa jopa ammattilaiselle. Ikääntyvä väestö on ehtinyt altistua niin tupakoinnin haitoille mutta myös erilaisille ympäristötekijöille niin työ- kuin vapaa-aikana ja ne voivat muokata ikääntyneen astman ilmiasua ja oireita.

Ikääntyvä astmaatikko on usein monisairas

Ikääntyneen astmaatikon astmaan liittyvä sairastavuus, samanaikaiset muut sairaudet, lääkkeiden yhteis- ja haittavaikutukset sekä monilääkitys tuovat omat haasteensa astman omahoitoon ja astman hallintaan. Iäkkään astman hallinta voi olla haastavampaa,  tutkimusten mukaan vaikea astma on yleisempää iäkkäillä kuin nuorilla.

Suomalaisen tutkimuksen mukaan yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä noin puolella astmapotilaista on jokin toinen pitkäaikaissairaus. Yli 75-vuotiaiden ikäryhmissä esiintyy eniten verenpainetautia, toiseksi eniten iskeemistä sydänsairautta, kolmanneksi eniten diabetesta ja neljänneksi eniten dyslipidemiaa. Yli 75-vuotiaista astmapotilaista noin 38 prosentilla on verenpainetauti. Iskeemisiä sydänsairauksia esiintyy noin 10 – 25 prosentilla yli 60-vuotiasta. Diabetesta esiintyy astmapotilailla kaksinkertaisesti astmaa sairastamattomiin verrattuna.

Lääkelaitteen valintaan ja lääkkeenottotekniikkaan kannattaa keskittyä

Jokaisen ikääntyvän astmaa sairastavan inhaloitavien lääkkeiden valinta pitää tehdä yksilöllisesti. Inhaloitavat lääkkeet tehoavat odotetusti vain, jos ne saadaan hengitettyä keuhkoihin.  Väärä lääkelaitevalinta tai huono lääkkeenottotekniikka voivat estää lääkkeen perillemenon ja se vaikeuttaa astman hallintaa.

Toimintakyky tai toiminnan ohjaus ei välttämättä heikkene ikääntymisen myötä, mutta monisairastavuus tai monilääkitys voivat vaikuttaa inhaloitavien lääkkeiden ja lääkelaitteiden valintaan. Moni ikääntyvä pystyy käyttämään onnistuneesti jauheinhalaattoreita, mutta osalla jauheinhalaattorien käyttö ei onnistu heikentyneen sisäänhengitysvolyymin tai muiden toiminnallisten syiden vuoksi. Sumuteaerosolimuotoiset astmalääkkeet tilanjatkeen kautta hengitettyinä ovat hyvä vaihtoehto silloin, jos jauheinhalaattorien käyttö ei onnistu. Astmaa sairastava ei itse pysty arvioimaan itselle parhaiten sopivaa lääkelaitetta. Siksi on tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset tarkistavat lääkkeenottotekniikkaa aina jokaisen astmakontrollin yhteydessä. Se onnistuu helposti, jos astmaa sairastava ottaa oman lääkelaitteen ja mahdollisen tilanjatkeen mukaan vastaanotolle. Lääkkeenottotekniikka kannattaa tarkistaa myös silloin, jos aiemmin hyvässä hoitotasapainossa oleva astma alkaa oireilla enemmän ja astmaa sairastava hakeutuu pahenemisvaiheiden vuoksi useasti terveydenhuoltoon päivystykselliseen arvioon. 

Säännöllinen seuranta kannattaa

Ikääntyneiden terveydenhoito tapahtuu usein julkisessa perusterveydenhuollossa. Säännölliset kontrollit ovat osa astman hoitoa ja tukevat astman hallintaa. Astman hoitosuosituksen mukaan säännöllisesti astmalääkettä käyttävän olisi hyvä käydä astmakontrollissa vuosittain. Erityisesti iäkäs astmaa sairastava hyötyy astmakontrolleista sillä toimimaton lääkitys voi heikentää toimintakykyä ja yleisvointia jo nopeasti ja siten heikentää kotona pärjäämistä ja omatoimista elämää. Astman hyvä hoitotasapaino mahdollistaa astmapotilaalle parempaa elämänlaatua, auttaa hoitoon sitoutumisessa ja siten edistää astmapotilaiden terveyttä.

Säännöllinen seuranta ja yksilölliset hoito-ohjeet toimintakyky huomioiden ovatkin tärkeä apuväline sekä ikääntyvälle astmaatikolle mutta myös hoitohenkilökunnalle. Hyvin tehty terveys- ja hoitosuunnitelma helpottaa ikääntyvän astmaa sairastavan omahoitoa. Terveys- ja hoitosuunnitelmaa on hyvä päivittää jokaisen astmakontrollin yhteydessä. Monisairaan astmaa sairastavan kohdalla terveys- ja hoitosuunnitelma kannattaa laatia kaikki perussairauden huomioiden. Näin myös astmakontrolleissa on helpompi arvioida miten mahdollisesti muut sairaudet tai lääkitys vaikuttavat astman hoitoon.

Taloudelliset haasteet voivat estää tehokkaan hoidon, ota aihe puheeksi

Monisairaus ja monilääkitys voivat aiheuttaa taloudellisia haasteita. Kelan lääkemaksukaton tarkoituksena on kohtuullistaa lääkekustannuksista johtuvia taloudellisia haasteita. Taloudelliset haasteet voivat vaikuttaa sairauden hoitoon myös muilla tavoin, haastava taloudellinen tilanne voi estää osallistumasta maksulliseen liikuntaan ja voi heikentää mahdollisuuksia toteuttaa monipuolista ja ravitsevaa ruokavaliota. Taloudelliset haasteet voivat olla vaikea aihe mutta se kannattaa ottaa esille joko terveydenhuollossa tai olla yhteydessä oman alueen sosiaalityöntekijään.

Toimintakyvyn ylläpitämiseen tarvitaan säännöllistä liikuntaa

Lääkityshaasteiden lisäksi ikääntyvien astman erityispiirteisiin kuuluvat toimintakyvyn ylläpitämisen ja säännöllisen liikkumisen haasteet. Säännöllinen liikunta ikätasoisesti on tärkeää astmaa sairastavalle ikääntyvälle. Säännöllinen liikunta ylläpitää ja edesauttaa omatoimisuutta ja toimintakykyä. Liikunta helpottaa astman oireita ja kunnon kohotessa myös rasituskynnys nousee, jolloin astmaoireilu voi helpottua. Monessa kunnassa on tarjolla iäkkäille ja tietyille diagnoosiryhmille liikuntaan kannustavia etuja, kuten erityisuimakortteja tai eläkeläisetuja, joita kannattaa hyödyntää.

Sivua päivitetty: 20.4.2023