Tupakkalaki uudistui, mutta tupakoiva potilas jäi terveydenhuollon jalkoihin

15.5.2017

Unohtiko terveydenhuolto lähes miljoona tupakoitsijaa? 

Tupakkalaki uudistui, mutta tupakoiva potilas jäi terveydenhuollon jalkoihin

Suomessa tupakoinnin torjunta on lainsäädännön osalta maailman kärkeä. Jos tupakointia halutaan vähentää tehokkaasti, tarvitaan tupakoinnin aloittamisen ehkäisyn lisäksi myös aktiivista tupakasta vieroitusta. Suomessa ollaan tupakoinnin vähentämistyössä kuitenkin useita muita Euroopan maita jäljessä. Heikoin lenkki on tupakoinnin lopettamisen tukeminen terveydenhuollossa. Terveydenhuollossa (perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja apteekeissa) tarvitaan uusia selkeitä toimintamalleja, joilla voidaan edistää systemaattista tupakasta vieroitusta.  Kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten aktiivisuus on tupakoinnin vähentämisessä tärkeää.

Tupakoinnin lopettaminen onnistuu neljä kertaa todennäköisemmin terveydenhuollon tuella kuin ilman. Tupakasta vieroitus on myös yksi kustannusvaikuttavimpia toimenpiteitä terveydenhuollossa. Tupakasta vieroituksen tehostamiseksi tarvitaan koko terveydenhuoltoketjun yhteistyötä ja uusia toimintamalleja. Tehokkainta vieroitushoitoa on lääkehoidon ja eri lähteestä saatavan tuen yhdistäminen.

Tupakasta vieroituksen systemaattista tehostamista käsitellään 15.5. Helsingissä pidettävässä Savuttomuus 2017 -seminaarissa, jonka järjestää Allergia- ja Astmaliitto yhteistyössä Helsingin yliopiston, HUS:n, Savuton Suomi 2030 -verkoston, THL:n ja Pfizerin kanssa.

Seuraa seminaaria verkossa klo 13 alkaen!

 

Harva onnistuu lopettamaan kertayrityksellä pelkällä tahdonvoimalla

Tupakointiin usein liittyvä nikotiiniriippuvuus ei ole elämäntapakysymys, vaan krooninen sairaus, jota tulee hoitaa. Tupakoinnin lopettaminen 30 vuoden iässä pidentää eliniän ennustetta jopa 10 vuotta. Myös myöhemmin lopettaville koituvat terveyshyödyt ovat kiistattomat.

”Vaikka nikotiiniriippuvuuden hoitoon on tehokkaita hoitokeinoja, tällä hetkellä potilas ei useimmiten saa riittävää tukea terveydenhuoltoketjun eri vaiheissa. Riippuvuushoidon aloituksen lisäksi terveydenhuollon ammattilaisen antama vähäinenkin tuki olisi tärkeää”, kertoo professori Kari Reijula Helsingin yliopistosta.

Tupakointi aiheuttaa 1,5 miljardin euron vuosittaiset kustannukset Suomessa. Tupakointi on myös keskeinen sosioekonomisten terveyserojen syy.  Neljä kymmenestä tupakoitsijasta yrittää lopettaa joka vuosi. Tällä hetkellä lopettamisen tuki Suomessa on kuitenkin hajanaista, eikä siinä ole huomioitu tupakoivien erilaisia tarpeita: esimerkiksi raskaana olevan nuoren naisen tai teinitytön tupakasta vieroitus eivät hoidu samoin keinoin. Vain kolme sadasta onnistuu lopettamaan tupakoinnin kertaluonteisella yrityksellä pelkällä tahdonvoimalla.

 

Lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten toteuttama vieroitus on tehokasta

Lääkärin johdolla toteutettava tupakasta vieroitus on tehokkaampaa kuin muiden terveydenhuollon ammattilaisten toteuttama. Teho lisääntyy edelleen, kun hoitoon liitetään neuvontaa ja tukea, ja potilas saa yhdenmukaisia ja lopettamista tukevia viestejä myös hoitajalta ja apteekista. Jokaisessa terveydenhuollon toimipisteessä tulisi olla vieroitukseen perehtynyt lääkäri tai hoitaja.

  • Lääkärin auktoriteetilla ja lääkärin kertomilla perusteluilla on ratkaiseva merkitys potilaan motivoinnissa. Onnistuneella tupakoinnin lopettamisella saa potilas jopa 10 vuotta lisää elinaikaa.
  • Kun lääkäri vieroittaa 2 potilasta, hän estää yhden ennenaikaisen kuoleman.
  • Jo 3-10 minuutin keskustelu lääkärin ja potilaan kesken nostaa lopettamisen todennäköisyyttä 1,6 -kertaiseksi. Yli 10 minuutin keskustelun jälkeen lopettamisen todennäköisyys nousee 2,3-kertaiseksi.
  • Leikkaus tai vakavan sairauden diagnoosi lisäävät merkittävästi todennäköisyyttä onnistua lopettamisessa. Tämä hetki onkin tärkeä hyödyntää terveydenhuollossa.
  • Vain alle 40 % tupakoivista saa lopetuskehotuksen lääkäriltä. Yleisimpinä syinä vieroituksen toteutumattomuuteen lääkärit pitävät aikapulaa ja tukijärjestelmän puutetta.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Ilkka Repo, Allergia- ja Astmaliitto ry, p. 040 156 2634, ilkka.repo@allergia.fi 

Professori Kari Reijula, Helsingin yliopisto, p. 040 550 2050, kari.reijula@helsinki.fi,