Nokkonen

Nokkonen

Luonnollinen antihistamiini siitepölyallergian oireisiin?

Nokkosesta on tunnistettu ainakin seitsemän erilaista anti-inflammatorista ja/tai anti-allergeenista yhdistettä. Näistä tärkeimmät ovat adeniini, synefriini, osthole ja nikotiiniamiini, joiden kaikkien on todettu olevan biologisesti elimistön hyödynnettävissä nokkosvalmisteen käyttämisen jälkeen. Yhdisteet imeytyvät verenkiertoon nopeasti, pääosin suussa. Suurimmat pitoisuudet veren seerumissa on mitattu 20 minuuttia – kaksi tuntia valmisteen nauttimisen jälkeen. Yhdisteet poistuvat elimistöstä virtsan mukana kahdeksan tunnin kuluessa.

Laboratorio-oloissa nokkoslehtiuutteen on todettu hillitsevän mm. allergisia oireita aiheuttavien syto- ja kemokiinien vapautumista kontrolloivan tryptaasin toimintaa, useiden tulehdusreaktioita aiheuttavien entsyymien toimintaa sekä histamiinin vapautumista säätelevän reseptorin toimintaa. Nokkosen anti-inflammatoristen yhdisteiden kliinisiin vaikutuksiin kuuluvat mm. nenän limakalvojen turvotuksen väheneminen, verenpaineen lasku ja ihotulehduksen lievittyminen.

Nokkosen suoranaisia vaikutuksia allergisen oireiluun ei ole tutkittu. Se sopii erinomaisesti Kansallisen allergiaohjelman 2008-2018 viitekehykseen, jossa keskeisiä tavoitteita on siirtyä oireiden hoidosta allergioiden ennaltaehkäisyyn mm. ihmisten luontosuhdetta vahvistamalla.

Esiselvitys vuonna 2013

Tutkimus tehtiin Etelä-Karjalassa, jonka siitepölytilannetta Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti seuraa säännöllisesti Imatrankosken mittauspisteessä. Siitepölykausi 2013 oli allergisen näkökulmasta miellyttävä, mutta siedätystutkimuksen kannalta erittäin haastava. Lepän kausi alkoi kaksi viikkoa tavallista myöhemmin ja siitepölymäärät jäivät keskivertovuotta pienemmiksi. Koivun siitepölyä oli ilmassa vähemmän kuin lepän siitepölyä, mikä on erittäin poikkeuksellista. Yli tuhannen hiukkasen vuorokausipitoisuuksiin noustaan keskivertokeväänä seitsemänä päivänä, mutta nyt huippupäivän tulos oli vaatimaton 350. Sen sijaan kesä tuntui heinäallergisten nahoissa. Siitepölyseurannassa kirjattiin uusia ennätyslukemia Kaakkois-Suomessa ja kukintakausi oli myös poikkeuksellisen aikainen. Kaikkiaan heinän siitepölyä mitattiin noin 50 % keskivertokesää enemmän. Myös pujon kukinta oli viikon etuajassa ja siitepölyä oli ilmassa keskimääräistä enemmän. Lähtöoletuksena oli siis vähäoireinen kevät mutta tavallista inhottavampi kesä.

Esiselvitykseen lähti mukaan 67 vapaaehtoista, joista heti alussa tai myöhemmin tutkimuksen aikana lopetti 14 henkilöä. Alku- ja loppukyselyn sekä oirepäiväkirjan tiedot oli siten käytettävissä 53 ihmiseltä, joista 20 käytti nokkospuristetta, 17 nokkosuutetta ja 16 lumevalmistetta. Valmisteita käytettiin ryhmissä tasapuolisesti (keskimäärin 140 / 130 / 138 käyttöpäivää), ensimmäisessä ohjeiden mukaisesti noin 3 tablettia päivässä ja kahdessa viimeisessä 4 tablettia päivässä.

Varsinkin heikko siitepölykevät näkyi monen oireseurantalomakkeella – oireita ei yksinkertaisesti ollut tai niitä oli vähän ja lähinnä lieviä sellaisia. Pahimpinakin päivinä oireilevien osuus jäi noin puoleen ja voimakkaasti oireilevien osuus oli yleisesti alle 10 %. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että esimerkiksi keväällä 2009 tehdyssä hunajasiedätystutkimuksessa voimakkaasti oireilevien osuus oli koivun kukintahuipun aikana yli 50 %.

Oireseurannat

Päivittäinen seuranta ulottui huhtikuun alusta (1.4.2013) elokuun puoliväliin (15.8.2013). Nokkospuristeen käyttäjät olivat kutakuinkin lumeryhmän taustatasolla, sen sijaan nokkosuutteen käyttäjillä oireita kertyi kaksinverroin varsinkin heinän ja pujon siitepölykaudella.

Sama näkyi oiresumman päivittäisistä arvoista. Nokkospuristeen käyttäjien ja lumeryhmän oireilu seurasi melko tarkasti toisiaan lukuun ottamatta viimeistä kuukautta heinäkuun puolivälistä eteenpäin. Sen sijaan nokkosuutteen käyttäjillä oireilu oli voimakkaampaa ja tasaisempaa läpi koko seurantajakson.

Nokkospuriste- ja lumeryhmän välillä ei käytännössä ollut eroja oireilun suhteen, mutta lumeryhmässä käytettiin selvästi enemmän allergialääkkeitä oireiden hillitsemiseen. Antihistamiinien käyttöpäiviä on 35 % ja nenäsuihkeen käyttöpäiviä 73 % enemmän kuin puristeiden käyttäjillä. Silmätippojen käyttöpäiviä oli lumeryhmässä yli nelinkertaisesti. Tulosta voidaan tulkita niin, että puristeen käyttö on saattanut vähentää allergialääkkeiden käyttötarvetta; myös osallistujien omat arviot tukivat tätä.

Kyselyt

Osallistujien arviot ja kokemukset tukivat oireseurantaa ja siitepölytilastoja. Varsinkin kevät mutta myös kesä arvioitiin pääosin tavallista helpommaksi.

Kaksi kolmesta osallistuneesta totesi allergialääkkeiden käyttötarpeen olleen tavallista pienempi vuonna 2013. Tässä suhteessa lumeryhmä poikkesi melko selvästi kahdesta nokkosvalmisteryhmästä, mutta oireseurantojen mukaan lumeryhmässä myös käytettiin selvästi enemmän allergialääkkeitä kuin puriste- ja uuteryhmässä.

Ennen tutkimusvalmisteiden käyttöä ja oireseurantaa tehtyyn alkukartoitukseen verrattuna niin silmä- ja nenäoireita kuin kokonaisoireiluakin arvioitiin kauden 2013 päättyessä olleen selvästi vähemmän. Selkein ero oli nokkospuristeryhmässä, jossa todettiin yli 50 % lasku (8,0 … 3,8). Uute- ja lumeryhmässä lasku oli pienempi mutta niin ikään selvä.

Nokkostutkimus vuonna 2014

Tutkimus toteutettiin Lappeenrannan–Imatran alueella ja siihen lähti mukaan 61 lepän, koivun, heinän tai pujon siitepölystä oireilevaa vapaaehtoista. Heistä 43 (70 %) osallistui jo esiselvitykseen vuonna 2013 tablettiryhmässä (17), uuteryhmässä (15) tai lumeryhmässä (11). Uusia henkilöitä rekrytoitiin mukaan 18. Koehenkilöt satunnaistettiin kahteen tutkimusryhmään ottaen kuitenkin huomioon nokkosvalmisteiden käyttö vuonna 2013. Toinen ryhmä sai käyttöönsä nokkostabletteja (n=32) ja toinen ryhmä nokkosjauhetta (n=29). Edellisenä vuonna nokkospuristeita käyttäneet olivat kaikki tablettiryhmässä ja uutevalmistetta käyttäneet jauheryhmässä. Nokkostabletit olivat kuivatusta nokkosjauheesta tehtyjä puristeita, jotka sisältävät 66 % nokkoslehtijauhetta, 19 % kotimaista mustikkaa ja 15 % valmistuksen apuaineina mikrokiteistä selluloosaa, trikalsiumfosfaattia ja magnesiumstearaattia (valmistenimi ”Vatsan Woima”). Puristeita otettiin kolme kapselia päivässä (yhteensä 600 kpl/jakso). Nokkosjauhe oli 100 % kuivattua nokkosta (valmistenimi ”NokkosWoima”). Jauhetta käytettiin kaksi teelusikallista päivässä. Annosmäärät oli asetettu laboratoriotutkimusten perusteella niin, että molemmissa ryhmissä oireisiin vaikuttavien aineiden määrät olivat samalla tasolla.

Nokkosvalmisteita verrattiin ensin keskenään koehenkilöiden päivittäisten oireiden ja allergialääkkeiden käytön sekä kyselyiden vastausten perusteella. Vertailu tehtiin aikavälin 1.4.–15.8.2014 tiedoista, sillä useimmilla oireilu oli loppunut elokuun puolivälissä ja samalla oli päättynyt myös oirepäiväkirjan täyttäminen. Sen jälkeen nokkosta käyttäneiden tietoja verrattiin verkossa täytettävän Siitepölypäiväkirjan vapaaehtoisiin käyttäjiin, jotka merkitsevät päivittäisen oireilun ja allergialääkkeiden käytön samalla asteikolla kuin nokkostutkimuksessa. Nimettöminä tallennetut oiretiedot antoi tutkimuksen käyttöön Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö. Kaikille avoin PHD-palvelu löytyy osoitteesta: https://www.pollendiary.com/Phd/fi/

Vähentääkö nokkonen siitepölyallergian oireita?

Vuonna 2014 edellistä vuotta suuremmat siitepölymäärät näkyivät yleisempinä allergiaoireina sekä nokkosta käyttäneiden ryhmässä että vertailuryhmässä. Nokkosryhmissä ja vertailuryhmässä oireilevien määrät olivat lähellä toisiaan. Keväällä nokkosryhmässä oireilevien määrä oli säännöllisesti hieman suurempi kuin vertailuryhmässä. Kesällä oireilevien määrässä ei ollut eroja. Nokkos- ja vertailuryhmissä oiresummat olivat samalla tasolla koko siitepölykauden ajan.

Tutkimusaineistossa oli mahdollista verrata myös vuoden ja kaksi vuotta nokkosta käyttäneiden oireilua. Tablettiryhmässä 15 henkilöä käytti nokkostablettia (puriste) jo vuonna 2013 ja 11 henkilöä aloitti käytön keväällä 2014. Jauheryhmässä 11 henkilöä käytti nokkosta jo vuonna 2013 uutetablettien muodossa ja 12 aloitti nokkosen käytön vasta keväällä 2014. Allergiaoireita oli pääsääntöisesti enemmän vain vuonna 2014 nokkosta käyttäneillä. Ainoastaan oireilevien kokonaismäärä kesällä oli suurempi toista vuotta nokkosta käyttäneillä. Molempina vuosina mukana olleilla voimakkaita oireita ja oireita yleensä oli vähemmän kevään ja alkukesän aikana. Kaksi vuotta nokkosta käyttäneet myös käyttivät vähemmän antihistamiineja. On vaikea arvioida, johtuuko tämä nokkosen pitempiaikaisesta käytöstä vai onko kyseessä vain pienen tutkimusryhmän satunnaisvaihtelu; päivittäiset 10–20 % erot muodostuvat vain yhden tai kahden koehenkilön erilaisesta vastauksesta. Tulokseen voi vaikuttaa myös ensimmäistä vuotta mukana olleiden ”innokkaampi” oirepäiväkirjan täyttäminen. Kaksi vuotta mukana olleet voivat myös kokemuksesta luottaa enemmän nokkosen tehoon ja siksi käyttää vähemmän allergialääkkeitä.

Oireseurantatietojen perusteella nokkosella ei näyttäisi olevan merkittävää vaikutusta siitepölystä johtuvien allergiaoireiden määrään, vaikka suurin osa koehenkilöistä kyselyn perusteella niin arvioikin. Vuonna 2013 nokkosryhmissä ei ollut vähemmän oireita kuin lumeryhmässä eikä kumpanakaan vuotena nokkosryhmissä ollut vähemmän oireita kuin vertailuryhmässä. Allergialääkkeiden käytössäkään ei ollut selviä eroja ryhmien välillä. Tosin vuonna 2013 samalla allergialääkkeiden käytöllä puristeryhmässä oli vähemmän oireita kuin uuteryhmässä. Toisaalta puriste- ja lumeryhmässä oireiltiin yhtä paljon, mutta puriste-ryhmässä tämä saavutettiin vähemmällä allergialääkkeiden käytöllä. Vuonna 2014 antihistamiinia käytettiin vähemmän jauheryhmässä, jossa oli myös vähemmän lieviä oireita. Voimakkaiden oireiden määrässä ei ollut mitään eroa. Vertailuryhmään nähden tablettiryhmässä käytettiin allergialääkkeitä saman verran ja jauheryhmässä, varsinkin alkukesällä hiukan vähemmän kuin vertailuryhmässä.

Johtopäätöksiä

Nokkosen hyötyjä puoltaa sitä kaksi vuotta käyttäneiden vähäisempi oireilu vuonna 2014 ja mahdollinen allergialääkkeiden käyttötarpeen väheneminen vuonna 2013. Nokkosryhmissä oireilu tai allergialääkkeiden käyttö ei kuitenkaan eronnut tilastollisesti merkitsevästi lumeryhmästä ja nokkosta käyttämättömien vertailuryhmästä; oireita oli jopa ajoittain enemmän nokkosryhmissä. Vaikka johdonmukaista näyttöä nokkosen hyödystä siitepölyallergiaan ei havaittu, käyttäjät itse arvioivat oireilun vähentyneen, osa ilmoitti ristiallergian oireiden lieventyneen ja myös muusta terveydentilan kohenemisesta oli joillakin havaintoja.

 

 

Sivua päivitetty: 10.11.2018