Tuoksuton päivä

Tuoksuton päivä 1.11.2018

Voisinko viettää päivän tuoksutta? Mitä jos tupakkapisteet eivät sijaitsisi ovien ja kulkuväylien läheisyydessä? Voisinko jättää voimakkaat hajuvedet käyttämättä, kun kuljen julkisilla kulkuvälineillä?

Allergia-, iho- ja astmaliitto teki vuonna 2017 ensimmäisen suomalaisille suunnatun tutkimuksen tuoksuherkkyydestä. Tutkimus osoitti, että tuoksuherkkien oireet ovat todellisia ja vaikuttavat merkittävästi elämänlaatuun.

Tuoksuherkkä saa oireita mitä moninaisimmista tuoksuista ja hajuista. Eniten oireita aiheuttavat haju- ja partavedet, tuoksukynttilät, hiuslakat sekä voimakkaasti tuoksuvat kukat. Tuoksuherkkyyden yleisimpiä oireita ovat nuha, päänsärky ja silmäoireet.

Tutkimukseen vastanneista lähes joka kolmas arvioi itsensä tuoksuherkäksi. Heistä vajaa kolmannes määriteltiin vahvasti tuoksuherkäksi. Tuoksuherkkyys vaikuttaa merkittävästi noin puolen miljoonan suomalaisen elämään.

Tuoksuherkkyys

Tuoksuherkkyydellä tarkoitetaan erilaisten tuoksujen ja hajujen aiheuttamia elimellisiä oireita kuten nuhaa, päänsärkyä ja pahoinvointia. Samaa asiaa tarkoitetaan termillä yleinen kemikaaliherkistymä.Tuoksuherkkyys ei ole sama asia kuin hajusteallergia, joka tarkoittaa iholla ilmenevää kosketusallergiaa kosmetiikan hajusteille. 

Tutkimuksen mukaan noin 10 % väestöstämme kärsii tuoksuherkkyydestä. Oireina esiintyy nenän vuotamista, ihon punottamista etenkin kasvoilla ja kaulalla, hengenahdistusta, yskää, päänsärkyä, pahoinvointia, uupumusta, sydäntykytystä ja keskittymiskyvyn heikkenemistä. Lue lisää tuoksuherkkyydestä.
 

Lue lisää väestötutkimuksen tuloksista:

 

Seuraa Tuoksuttoman päivän viestintää Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa!

 


Tue toimintaamme, liity jäseneksi!