Talkoiden järjestäminen

Vieraslajien torjunta antaa mahdollisuuden mielekkääseen ja tavoitteelliseen yhdessä tekemiseen. Vieraslajitalkoot on mukava tapa tehdä työtä lähiympäristön ja -luonnon hyväksi sekä samalla oppia tuntemaan luontoa paremmin samalla tutustuen myös uusiin ihmisiin.

Talkoita voi järjestää käytännössä lähes kuka tahansa. Hyvä talkookohdekin löytyy usein läheltä. Sopivia kohteita voi kysyä kunnallisesta ympäristötoimistosta, alueellisesta ELY-keskuksesta, Metsähallitukselta tai etsiä niitä vieraslajiportaalista www.vieraslajit.fi. Maanomistajat kertovat usein mielellään sopivista torjuntakohteista, sillä resurssit vieraslajien torjunnassa ovat monesti rajalliset. Apu on yleensä tervetullutta! Vieraslajien kitkentä ei kuitenkaan kuulu jokamiehenoikeuksiin, joten siihen on kysyttävä maanomistajan lupa. Helpointa kitkeminen on aloittaa joko kunnan, valtion tai tutun yksityismaanomistajan mailla, jolloin torjunnan toimenpiteistä, tarkoista kohteista ja kasvijätteen hävittämisestä on helpointa sopia.

Maanomistustilanne on helppo tarkistaa esimerkiksi Kansalaisen karttapaikka -verkkopalvelusta (valitse sivuvalikosta kiinteistötunnukset & kiinteistörajat ja zoomaa tarpeeksi, jotta ne näkyvät). Vieraslajiportaaliin kannattaa tunnistus- ja torjuntavinkkien lisäksi ilmoittaa omia havaintoja vieraslajien esiintymisestä ja mahdollisista jo tehdyistä torjuntatoimista.

Kiinteistötunnukset ja -rajat voi tarkistaa myös paikkatietoikkunan karttaikkunasta www.paikkatietoikkuna.fi, josta valitaan karttaikkuna > karttatasot > kiinteistöt > kiinteistöjaotus ja kiinteistötunnukset. Kiinteistötunnuksilla selviää maanomistaja, joten kirjaa ne muistiin tai tulosta kartta. Maanomistajatiedot eivät ole salaisia, ja niitä voi pyytää kiinteistötunnuksilla Maanmittauslaitokselta. Karttakuvan ja kiinteistötunnuksen avulla maanomistajan saa myös selville sijaintikunnan teknisestä toimesta tai Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä.

Talkoojätteen hävitys

Mikäli talkookohde sijaitsee kunnan tai kaupungin maalla, kasvijätteen poiskuljetuksesta tai hävittämisestä voi sopia etukäteen esimerkiksi viheralueyksikön kanssa. Kasvista riippuen osan lajeista voi myös käsitellä paikan päällä niin, etteivät ne pääse juurtumaan ja kypsyttämään siemeniään. Tämä tarkoittaa sitä, että kasvit jätetään maatumaan pieniin kasoihin torjuntapaikalle.

Kasvit kitketään säkkeihin, jos niissä on jo kukintoja ja siemeniä, tai kerätään kasoiksi, mikäli niissä ei vielä ole siemeniä. Valmiit säkit ja kasat sijoitetaan sellaiseen paikkaan, josta ne on helppo löytää ja noutaa lava-autolla. Noutoa varten ilmoita kitkentäjätteiden tarkka osoite ja määrä kunnan tai kaupungin teknisen toimiston asiakaspalveluun. Kuntakohtaisesti vieraslajeista voi vastata jokin muukin osasto, mutta kysymällä asia selviää.

Haitallisten vieraslajien siemenet ja usein muutkin lisääntymiskykyiset kasvinosat on syytä hävittää huolella. Kuntaan on hyvä olla yhteydessä kasvijätteen hävityksestä; monet kunnat tulevat mielellään noutamaan talkoojätteen pois. Mikäli vieraslajitalkoita tehdään yhteistyössä kunnan kanssa, yleensä voidaan sopia jätteen poisviennistä tai käsittelemisestä paikan päällä. Vieraslajijätteen kasvinosat voidaan viedä esimerkiksi kuumakompostoriin, jossa ne tuhoutuvat. Esimerkiksi Ämmässuon kaatopaikalla teollisen mittakaavan kuumakompostorissa kasvijäte kompostoidaan yli 60 °C lämpötilassa noin 2 vuorokautta.

Hajoaminen ja kasvukyvyn tuhoutuminen riippuvat lämpötilan ja ajan lisäksi myös kosteudesta ja happamuudesta ja muista tekijöistä, joita taas kotikomposteissa on vaikea todentaa. Koska kotioloissa tehtävä kompostointi ei välttämättä aina tuhoa haitallisia vieraskasveja tai niiden siemeniä, voi tehokkuutta voi lisätä laittamalla kasvijäte tiiviisti suljettuun jätesäkkiin ja antamalla mädäntyä säkissä kuukauden tai koko kesän ennen kompostoriin siirtämistä.

Nyrkkisääntönä voi sanoa, että kotikompostien haaste on ero pintalämpötilojen ja sisälämpötilojen välillä ja se, että osa materiaalista voi jäädä kompostin reunoilla hajoamatta. Kotikompostointiin sopivatkin pääsääntöisesti vain lisääntymiskyvyttömät vieraskasvinosat. Siemenet, juurakot ja kukinnot pitäisikin hävittää muulla tavalla. Lisääntymiskyvyttömiä kasvinosia kuten lehdet voi laittaa kompostiin - tämä riippuu kasvista, joten kannattaakin lukea lajikohtaiset ohjeet! Käytä suljettavaa kompostoria. Avokompostista haitalliset vieraskasvilajit karkaavat helpommin ja ne voivat houkutella rottia.

Kasvijätettä torjuntakohteelta tai puutarhoista ei saa missään tapauksessa viedä luontoon, vaikka se onkin biologisesti hajoavaa. Jätteen seassa kulkeutuvat puutarhakasvien siemenet, juurakot, juurenkappaleet ja varret jatkavat elämäänsä ja pystyvät leviämään uusille kasvupaikoille. Monet haitallisista vierasperäisistä kasvilajeista ovatkin karanneet puutarhasta juuri puutarhajätteen maastoon viemisen seurauksena.

Toinen hyvä keino on laittaa kitketty kasvijäte esimerkiksi muovipressun päälle kuivumaan, minkä jälkeen kuivunut kasvijäte on hyvä polttaa. Kasvijätteen polttamisessa tulee ottaa huomioon paloturvallisuus ja savuhaitat ympäristöön. Puutarhajätteen polttamisen määräykset vaihtelevat kunnittain.