Etelänruttojuuri (Petasites hybridus)

Etelänruttojuuri (Petasites hybridus)

Ruttojuuret ovat monivuotisia, tiheitä kasvustoja muodostavia kaksikotisia asterikasveja. Koiras ja naaras ovat siis eri yksilöissä. Suomessa etelänruttojuuret ovat pääosin hedekasveja, joten ne eivät pysty leviämään siementen avulla. Ruttojuuri kukkii keväällä ennen lehtien puhkeamista.  Punertavat kukintoversot nousevat maasta ensin, minkä jälkeen nousevat vihreät ruusukelehdet – ”jättikokoiset leskenlehdet”, jotka täyteen kokoon kasvettuaan muistuttavat jonkin verran myös raparperin lehtiä. Etelänruttojuuri on ikivanha lääkekasvi, jota on käytetty erilaisissa rohdoksissa.

Kasvi suosii kosteita ja reheviä kasvupaikkoja, kuten vesistöjen rantoja, puistoja, joutomaita, meluvalleja ja pientareita. Kaakkois-Euroopasta ja Länsi-Aasiasta kotoisin oleva etelänruttojuuri leviää voimakkaasti varsinkin kasvullisesti, jonka myötä tiheä lehtiviidakko syrjäyttää ja tukahduttaa muut kasvilajit. Lehtokotilot hyötyvät ruttojuurista ja niiden kasvatus edistää myös kotiloiden runsastumista.

 

Etelänruttojuuren punertavat kukintoversot nousevat maasta ennen lehtiä. Kuva: Juha Jantunen

 

Etelänruttojuuren jättimäiset lehdet peittävät alleen muun kasvillisuuden. Kuva: Panu Kunttu

 

Leviäminen

Kasvin leviäminen tapahtuu pääosin juurakon paloista, jotka kulkeutuvat esimerkiksi siirrettävän maa-aineksen tai puutarhajätteen seassa paikasta toiseen.

Torjunta ja kasvijätteen hävitys

Mekaanisesti kasvia voi torjua poistamalla kasvin yksilöt yksitellen pois juurineen kerralla. Kasvijätteen voi kuivattaa ja sen jälkeen polttaa, jotta elinkykyiset juurakonpalat eivät leviä ympäristöön. Sitkeällä ja riittävän syvältä kaivamalla saa aikaan pysyviä tuloksia ruttojuurten torjunnassa. On oltava tarkkana, ettei juurakonpaloja tai juurenpaloja sisältävää maata pääse leviämään.

Alueen kattaminen mustalla muovilla on myös tehokas tapa hävittää ruttojuuri, mutta katteen on hyvä antaa olla paikoillaan 2–4 vuotta.

Kasvi sinnittelee hengissä, jos juurakonpätkiä jää maahan. Kitkemisen tehostamiseksi voi olla hyvä käyttää katekangasta tai mustaa muovia vähintään yhden kasvukauden ajan, jolloin kasvi tukahtuu ja kuolee eivätkä maahan mahdollisesti jääneet juurakonpätkät pääse kasvamaan.

Ruttojuuren hävittämiseksi suuremmat kasvustot voidaan niittää maan tasalle useamman kerran kasvukaudessa. Tällöin juurakon kasvuvoima ehtyy ja kasvi kuolee. Useaan kertaan kasvukaudessa tehtävä niitto tai esimerkiksi ruohonleikkurilla jatkuvasti yliajaminen lannistaa lopulta sitkeimmänkin ruttojuuren, mutta taistelu kasvia vastaan voi kestää vuosia. Tässäkin tapauksessa katekankaan ja peittomuovin käyttö tehostaa torjuntaa.


Terve askel luontoon -hankkeen Vieraslajioppaaseen on valittu seitsemän haitallista vieraskasvilajia, joiden hävittämisestä talkoilla on hyviä kokemuksia. Lajit sopivat hyvin talkootoimintaan, sillä niiden torjunta on pääosin manuaalista torjuntatyötä, kasvit ovat helppoja tunnistaa ja ne ovat karanneet luontoon eri puolilla Suomea, joten ne sopivat torjunnan kohteeksi eri puolilla maata. Torjuttavat lajit ovat jättiputkea lukuun ottamatta jokaiselle turvallisia torjuttavia. Jättiputken torjunnassa tarvitaan lisävarusteita, mutta muiden kohdalla työhanskat, lapio, puutarhahara ja -kuokka.