Vieraslajiopas

Vieraslajit ovat levinneet luontaiselta esiintymisalueeltaan uudelle alueelle joko tahattomasti tai tarkoituksella ihmisen myötävaikutuksella.

 

Lataa Terve askel luontoon -hankkeen vieraslajiopas pdf-versiona

 

Yleensä vieraslajit sopeutuvat uuteen elinympäristöönsä huonosti, mutta joillakin on kilpailuetua ja ne menestyvät liiankin hyvin. Tällöin vieraslajit voivat muodostaa uhan alkuperäiselle lajistolle, luontotyypille tai jopa koko ekosysteemille.

Monet vieraslajit vaikuttavat haitallisesti elinympäristöihin ja talouteen. Esimerkiksi merirokko, koloradonkuoriainen, jättiputket, kurtturuusu, hukkakaura, perunarutto ja kymmenet viljelykasvien tuholaiset aiheuttavat Suomessa jo merkittäviä haittoja. Maailmanlaajuiset muutokset kuten ilmastonmuutos ja globalisaatio lisäävät vieraslajien määriä. Niiden haittojen ehkäisyssä ja torjunnassa tarvitaan sekä ajantasaista lainsäädäntöä että aktiivisia torjuntatoimia.

Maailmanlaajuisesti vieraslajeja pidetään toiseksi suurimpana uhkana luonnon monimuotoisuudelle. Ne yksipuolistavat luontoa syrjäyttämällä alkuperäistä lajistoa ja vähentävät sen monimuotoisuutta. Vieraslajit voivat esimerkiksi kilpailla alkuperäisen lajiston kanssa samoista resursseista, levittää niihin tauteja tai loisia, tai risteytyä luonnonvaraisten lajien kanssa. Ne voivat myös muuttaa ravintoketjujen rakennetta ja vaikuttaa näin kokonaisten ekosysteemien toimintaan. Vieraslajit vaikuttavat myös ihmisten elämään ja hyvinvointiin: ekologista, taloudellista tai terveydellistä haittaa aiheuttavia vieraslajeja kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi.

Vieraslajien torjunta vaatii usein pitkäjänteistä toimintaa. Tietoisuuden lisääminen ja luontoon levinneiden vieraslajien torjunta talkoilemalla sekä uusien vieraslajien leviämisen estäminen on tärkeää luonnonsuojelutyötä.

Vieraslajien torjunta tukee myös ihmisen terveyttä. Talkoissa on mahdollista kokea luonnon tervehdyttäviä ja voimaannuttavia vaikutuksia, saada sieltä vastustuskykyä tukevia hyviä mikrobeja, sekä luontoliikuntaa ja uutta yhteisöllistä tekemistä yhteisen hyvän puolesta. Terveytemme ja hyvinvointimme on sidoksissa luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemien toimintaan – toimivat ekosysteemipalvelut ovat ruoantuotannon ja koko olemassaolomme perusta.