Haiseeko siporex talo?

Rakentaja09.08.2011 22:18

Mietimme omakotitalon rakentamista ja sitä, että rakentaisimmeko siporex, hirsi vai puutalon. Ystäväni kertoi, että siporex talot haisevat omituiselta, makealta??? Olin ihan ihmeissäni, tietääkö kukaan pitääkö paikkansa? Haluaisimme talon, joka hengittäisi ja olisi mahdollisimman terveellinen. Hirsitalossa arveluttaa se, että onko siellä voimakas puun haju alkuun (olen hajuherkkä), kivitalossa taas tasoitteet mietityttää ja puutalossa eristevahvuus pelottaa. Ollaan mietitty myös ekopuutaloa, jossa on hengittävä seinärakenne. Kertokaa kokemuksianne ja mielipiteitänne. Ainakaan tuulettuvaa alapohjaa ei uskalla enää rakentaa, se onkin ainut asia joka on varmaa:)

Ilmoita asiattomasta viestistä tai teknisestä ongelmasta
Linkki Siporex allergiakotiin10.08.2011 14:11

http://www.energiatehokaskoti.fi/esimerkit/esimerkkikohteet/jamera-talo_lahdessa

Ilmoita asiattomasta viestistä tai teknisestä ongelmasta
Siporexista10.08.2011 23:54

Uusi siporex haisee, kun taloa kasataan ja kun jyrsitään siporexiin uria sähkövedoille yms. Haju on sellainen makean kitkerä. Pystytysporukkamme kutsui sitä kissanpierun hajuksi. Hajun tulo loppuu kyllä, kun talo saadaan kuivatettua ja siporex pinnoitettua. Kuivatus on todella tärkeää, siinä jos säästää niin varmasti saa makean hajuisen talon, kun kosteus siirtyy tasotteisiin, liimoihin, tapetteihin yms.

Tasoitteena voi käyttää koko talossa kostean tilan tasoitetta, joka on vain betonia. Itse tekisin nyt näin, jos tällä hetkellä olisi valinnan paikka. Vinkki: jos päädytte rakentamaan siporexista ja tulee alaslaskuja tms. kotelointeja, niiden alle jäävä siporex kannattaa käsitellä jotenkin rakenteeseen sopivalla tavalla. Meillä alaslaskujen taakse jäävät siporexit maalattiin M1-luokan pohjamaalilla.

Hirsitaloista on kokemusta sen verran, että käsittelemätön puu aiheuttaa ihan kamalat allergiaoireet, mutta oireet loppuvat kun puu on maalattu tai lakattu (ja rakennusaikainen puupöly on saatu siivottua pois). Pääsisitkö jonnekin tunnustelemaan siporex-talojen sisäilmaa ja hirsitalojen sisäilmaa? Vaikkapa talotoimittajien yleisiin näyttöihin? Kannattaa kiertää useampi talo hirsitalo ja useampi siporex-talo ennen päätöksen tekemistä, niin ettei mahdolliset yksittäisen talon rakennuksessa tehdyt virheet vaikuta päätöksentekoon liikaa.

Ilmoita asiattomasta viestistä tai teknisestä ongelmasta
Lukija11.08.2011 10:11

“Mietimme omakotitalon rakentamista ja sitä, että rakentaisimmeko siporex, hirsi vai puutalon. Ystäväni kertoi, että siporex talot haisevat omituiselta, makealta??? Olin ihan ihmeissäni, tietääkö kukaan pitääkö paikkansa?”

En tiedä miten paljon kysymyksellesi on naureskeltu… Olen käynyt Siporexista rakennetussa autoitallissa – ja joo, ihmettelin siellä olevaa imelää hajua! Kuten “Siporexista” kertoi, kyseessä on ominaisuus, ei vika.

“Haluaisimme talon, joka hengittäisi ja olisi mahdollisimman terveellinen.”

Tämä “hengittävä talo” on jokin legendaarinen satueläin joka on alkanut elää omaa elämäänsä. Se on termi, jota käytetään melko vapaasti tarkoittamaan lähes mitä tahansa. “Vanhaan hyvään aikaan” talot hengittivät. Selkokielellä sanottuna ne vuotivat ja falskasivat jokaiseen ilmansuuntaan. Myöhemmin talot kyllä tiivistyivät ja hengittäminenkin tarkoitti usein ns. luonnollista ilmanvaihtoa – sen rakenteiden falskaamisen lisäksi. Monella meistä on mielessä vuosien kultaama kuva isovanhempien rintamamiestalosta. Silloin kaikki oli hyvin, talo hengitti ja mansikatkin olivat makeampia. Yksi asia tuntuu unohtuvan: noissa taloissa ei ollut vettä eikä siten tarvetta kosteuden poistolle. Niin ihmiset, vaatteet kuin astiatkin pestiin saunalla, tarpeet käytiin tekemässä pihan perällä ja keittiövesikin tuotiin sisälle ämpärillä. Eikä kukaan muista, että talvella kärsittiin kylmästä vedosta ja sisällä köpöteltiin paksuissa villasukissa. Energiatehokkuudesta ei ollut tietoakaan, silloin ei tarvinnut.

Tänään ihmiset lotraavat muutaman sata litraa vettä päivässä. Pesukoneet ja tiskikoneet pyörivät ja suihkussa käydään usein aamuin illoin. Huoneilmaan tulee valtava määrä kosteutta, josta on päästävä eroon.

Nykyisinkin tunnetaan “hengittävä rakenne”. Sillä tarkoitetaan rakennetta, joka päästää kaasuja (hengityksen hiilidioksidi) lävitseen ja sitoo huoneilman kosteutta itseensä – ja luovuttaa kosteutta takaisin huoneeseen, kun sisäilma on kuivempaa. Hyvin haastava teoria ja rakenne. Ekovilla Oy:llä on oma lehmä ojassa, mutta siltikin heidän sivuilla on hyvä, yksinkertaistettu kuvaus asiasta:

http://www.ekovilla.com/tuotetietoa/tuotetietoa_tkk_kpl_03_hengittava_talo.html

Ja siellähän asia sanotaan selkeästi: “Terve talo on ilmatiivis, mutta ei välttämättä höyrytiivis. Terveessä talossa on riittävä tuuletus. Sen sisäilmaa on turvallista ja miellyttävä hengittää.”

Siis tärkeintä on riittävä sisäilman vaihto. Oli se sitten toteutettu koneellisesti tai muuten. Itse luotan eniten ilmanvaihtokoneeseen, jossa on energiatehokas lämmön talteenotto. Tosin laitteen tulo- ja poistoilman määrien säädössä onkin sitten jo monta koulukuntaa…

Eikä se “hengittävyys” takaa “terveellisyyttä”. Tärkeää on valita sisäseinien, katon ja lattian materiaalit oikein. Kaapistoja ja kalusteita unohtamatta. Kyllä myös “hengittävään talon” voidaan laittaa materiaaleja, jotka takaavat kemikaalipäästöt ja ärsyttävyyden vuosiksi eteenpäin.

“Ainakaan tuulettuvaa alapohjaa ei uskalla enää rakentaa, se onkin ainut asia joka on varmaa:)”

Älä noin sano, kyllä rossipohja on ihan hyvä ratkaisu. Nimimerkki “Asiantuntija” kritisoi hyvin ja perustellusti huonoja ja väärin tehtyjä rossipohjia. Hän myös arvosteli tätä nykyista tyyliä väsätä uusia normeja ja ohjeita hirveällä kiireellä, ilman että ehditään tutkia mitä ne merkitsevät kokonaisuudelle. Kyllä rossipohja voidaan tehdä hyvin ja oikein, kuten “Asiantuntija” esimerkein osoitti. Hänenkin kirjoituksistaan kävi ilmi, että esimerkiksi lämpövuoto oli aiemmin tärkeä osa hyvää rakentamista. Nyt, kun lämpövuodot poistetaan, eristepaksuuksia lisätään, niin moni muukin asia muuttuu, kuin pelkästään seinän paksuus. Niin, saattaa kuulostaa hassulta, mutta lämpövuotokin oli tärkeä osa “tervettä” taloa!

Ilmoita asiattomasta viestistä tai teknisestä ongelmasta
Rakentaja24.08.2011 10:00

Kiitos teille asiantuntevista kommenteistanne! Pää on kyllä kieltämättä aika sekaisin kun näitä eri rakennevaihtoehtoja tutkiskelee. Onko teillä vielä mielipidettä esim Tiilerin täystiilitalosta tai esim. Honkarakenteen ekopuutalosta? Olen tosi kiitollinen kaikista kommenteista!

Ilmoita asiattomasta viestistä tai teknisestä ongelmasta
Lukija24.08.2011 16:24

Asian tekee hankalaksi myös se, että kaikilla yleisillä materiaaleilla voidaan tehdä hyvä, terve talo – tai sitten huono, epäterveellinen talo. Ei se materiaali itsessään (tiili, puu, lecaharkko, siporex, hirsi...) asiaa ratkaise. Muista myös, että teet taloa itsellesi ja perheellesi. Talon pitää olla mieleinen ja sen pitää sopia sekä maisemaan että ympäröivään rakennuskantaan. Hirsitalo jossain kaupunkimaisessa ympäristössä? Tai saneerattujen rintamiestalojen piparkakkukylämäiseen maisemaan isketään harkoista muurattu, moderni ”holvikirkko”? Miellyttääkö sinun silmääsi lautaverhous, tiiliverhous? Haluatko perinteisen näköisen talon, pidätkö linnamaisesta tyylistä, jne.

Asiaan vaikuttaa myös hyvin paljon maaperä. Asun itse Espoossa, ilmeisesta vanhassa merenpohjassa. Alue on savikkoa. Taloni on puurakenteinen (SPU-eristeet) ja tiilikuorinen (siis oikeaa tiiltä, ei sitä kapeaa liuskaa). Rakennetta nimitettiin aikoinaan ”ruotsalaisseinäksi”. Talo kelluu maavaraisen betonilaatan päällä. No, mitä opin viimeisen 20v aikana? Eli mitä tekisin, jos rakentaisin itse?

  • Ainakin meillä päin JOKAINEN tiili/kivirunkoinen talo on haljennut. Maaperä elää, puurunkoinen talo nitisee, kitisee, vääntyy, mutta ei halkea siten, kuin joustamaton kiviseinä. Niin, eikä meillä ole Gyprocia seinissä, joka niinikään murenisi talon vääntyillessä. Opetus: maaperä vaikuttaa runkomateriaalin valintaan, sanoivat myyjät ja tehtaat sitten mitä tahansa.

  • Tiiliseinäistä ulkoverhoilua ei tarvitse hoitaa. Useimmat, rapatut, slammatut, maalatut, jne verhoilut vaativat runsaasti hoitoa ja ovat joskus ikuisesti ”keskeneräisen” näköisiä. Opetus: en ikinä edes harkitsisi muuta ulkoverhousta, kuin aitoa poltettua tiiltä.

  • Sama koskee kattoa. Hiljainen ja helppohoitoinen tiilikatto. Pesu ja kemikaalikäsittely 10v välein pitää sammaleet ja jäkälät poissa. Opetus: mitä, onko niitä muitakin kuin tiilikattoja?

  • Rossipohja/maavarainen-keskustelu on mielenkiintoista. Yhteistä on, että molemmat ovat ERITTÄIN vaikeita toteuttaa hyvin. Rakentamisessa kiinnitetään aivan liian vähän huomiota hyvin tehtyyn pohjaan. Jotkut ”kieltäisivät” rossipohjan, jotkat taas ihmettelevät miten maavaraisia perustuksia ”sallitaan edes tehdä”. Oma taloni kelluu savikossa betonilaatan päällä, enkä pidä asiasta lainkaan. Millaiset salaojat tehtiin 20v sitten, en tiedä. Kyllä ne siellä ovat, mutta missä kunnossa? Opetus: Jos teen rossipohjan, noudatan ”Asisntuntijan” ohjeita. Jos teen maavaraisen laatan, hankkisin siihen suunnittelijaksi puolueettoman asiantuntijan. Paljon karkeaa sepeliä, leca-papuja, jne. Kyllä siitä toimivan saa. Liian moni maavarainen perustus on tehty lähinnä kaivurimiehen osaamisen ja mielenkiinnon perusteella. Liian vähän aikaa (=asiantuntemusta ja rahaa) on pistetty pohjan tekemiseen.

Ilmoita asiattomasta viestistä tai teknisestä ongelmasta
Jämerä asukas15.12.2012 12:07

Vitsin murjasit, varmaankin olet päässyt "haistelemaan" taloja ja tehnyt päätöksen. Vastaus kysymykseen, ei todellakaan haise.

Ilmoita asiattomasta viestistä tai teknisestä ongelmasta
KiitosJaKumarrus03.01.2016 12:46

Nimimerkille Lukija erityiskiitokset asiallisesta, kiihkottomasta ja asiantuntevasta kommentoinnista. Keskustelupalstoilta kelpaisi tietoa ja kokemuksia omaksua jos kaikilla olisi samanlainen asenne!

Ilmoita asiattomasta viestistä tai teknisestä ongelmasta
Ihmettelen11.08.2016 09:15

Aiempaa kommenttia tiilikaton helppohoitoisuudesta. Ei se ole helppohoitoinen. Konesaumattu peltikatto on.

Ilmoita asiattomasta viestistä tai teknisestä ongelmasta
Myös sipoa harkitseva29.08.2016 21:52

Appivanhemmilla on 25-vuotta vanha Siporex talo (seinät ja yläpohja) enkä ole haistanut siellä mitään kummallista hajua. Uutuuttaa voi hyvinkin haista (tästä ei ole itselläni mitään tietoa), mutta jos haisee niin eiköhän se siitä pian poistu. Jämerähän käyttää ainakin Siporexia (kuten myös moni muu firma ympäri maailman). Käy tutustumassa johonkin heidän taloonsa esim alan messuilla.

Ilmoita asiattomasta viestistä tai teknisestä ongelmasta
siporak26.05.2017 21:17

haisee kuselle

Ilmoita asiattomasta viestistä tai teknisestä ongelmasta
matelijat puuttuu10.02.2018 13:22

Asumme Espoossa rivitalossa. Ystäväni rakensi siporex-kesämökin. Me myrkytämme puurakenteisiin pyrkiviä rottia, myyriä, hiiriä, muurahaisia, ampiaisia ja pesemme homehtuvaa laudoitusta. Kaverin kesämökki on myrkytön - eläimetön ja sille on viisaasti tehty mös räystäät. Arkkitehtuurikin siis vaikuttaa rakenteiden ja rakennuspaikan ohella. En ymmärrä tällaista venäläistä tunnetrollausta. Alun otsikkokysymys olisi voinut olla – syttyykö puutalo itsestään?

Ilmoita asiattomasta viestistä tai teknisestä ongelmasta
Siporex asuja astmaatikko06.08.2018 15:17

Siporex uutuuttaan päästää valmistuksessa syntynyttä ehkä hivenen rikille tuoksuvaa kaasua. Kun tämä on haihtunut, ei siporex haise kullä millekään. Helpoiten se selviää kun haet jostain palan puhdasta siporeksia ja haistelet. Hajut tulevat yleensä väärästä tai väärin tehdystä pintakäsittelystä. Itselläni ehdittiin yhteen huoneeseen vetää vain yksi säkillinen vääränlaista tasoitetta ja ilmankosteuden ja lämpötilan vaikutuksesta se tuoksahtaa toisinaan, mutta se on tarkoitus pois ja laittaa oikeanlaista sementtisideaineista tasoitetta siihenkin - ei normaaleja tasotteita. Siporex on (väärä termi) "ns. hengittävä" materiaali, eikä sitä saa tukkia höyryä läpäisemättömillä materiaaleilla kuten muoveilla tai kalvomaisilla remonttimaaleilla. Myöskään höyrynsulkuja ei saa laittaa mihinkään, paitsi saunan ja pesuhuoneen sisäseiniin. Vähintään toisen puolen rakennetta pitää olla aina höyryä läpäisevää materiaalia.

Tosiasiallisesti sisäilman kannalta rakenteen olisi paras täysin pullomainen umpio, johon ilma vaihdetaan esim suodatetulla ilmanvaihdolla, mutta harva rakenne jos mikään toimii ja kestää sellaisen. Tällä tavalla rakenteesta ei välittyisi sisäilmaan yhtään mitään, vaan sisäilma tulisi juurikin sellaisena ja puhtaana suoraan ulkoa kuin sen halutaan, eli puhdasta ulkoilmaa ilman kontaminaatiota rakenteista.

Olipa rakennusmateriaali mikä tahansa, on tärkeää että kaikki tehdään oikein ja huolella. Yleensä kaikki sisäilmavirheet johtuvat ensisijaisesti rakennus tai suunnitteluvirheestä, ei varsinaisesti materiaalista. Hannattaa perehtyä rakenteiden hydrodynamiikkaan ja termodynamiikkaan vaikka vain ihan pintaraapaisulla, niin ymmärtää miten rakenteet toimivat ja miten rakennusvirheet vaikuttavat.

Kesämökkini on hirsirakenteinen, ei siinäkään vikaa ole, mutta asuintaloksi pitäisin sitä hyvin epäkäytännöllisenä, hankalana puhtaanapidettävänä ja tylsänäkin.

Ilmoita asiattomasta viestistä tai teknisestä ongelmasta