Sykeröpoimulehti

Sykeröpoimulehti

Karvaisimman poimulehden perässä

Instituutti kartoitti kesällä 2014 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimeksiannosta sykeröpoimulehden (Alchemilla hirsuticaulis) vanhojen esiintymien nykytilaa Etelä-Karjalassa. Kaikkiaan 32 tunnettua kasvupaikkaa sijoittuivat Lappeenrannan (19), Imatran (8), Ruokolahden (4) ja Rautjärven (1) alueelle.

Sykeröpoimulehti löydettiin kaikkiaan yhdeksältä vanhalta paikalta. Kolme kasvupaikkaa oli tienpientareilla, kaksi niityllä ja kaksi metsän reunassa. Lisäksi poimulehtiä kasvoi pihanurmikolla ja yhdellä paikalla viimeiset kaksi kasvia olivat pellolta levittäytyvän rehuvuohenherneen (Galega orientalis) ja metsänreunan pajukon puristuksissa. Yleensä poimulehti oli kasvupaikoillaan niukka, vain joitakin yksilöitä. Pahimmillaan löytyi vain yksi steriili kasvi, jonka määritys jäi epäselväksi kukkatuntomerkkien puuttuessa.

Laji jäi löytymättä 19 paikalta (68 % vanhoista esiintymistä). Runsaimmin hävinneitä kohteita oli niityillä (6) ja muilla kulttuurivaikutteisilla paikoilla (6), kuten nurmikoilla ja kentillä. Myös pellonpientareet ovat muuttuneet: sykeröpoimulehdet olivat kadonneet neljältä pellonpientareelta ja vertailun vuoksi vain kahdelta tienpientareelta, kun molemmissa mainittiin alun perin viisi kasvupaikkaa. Yksi kasvupaikka oli jo löytöhetkellä metsässä.

Vanhojen esiintymien häviämisen todennäköisimmät syyt olivat metsittyminen (5), rakentaminen tai maanmuokkaus (4) sekä rehevöityminen ja umpeenkasvu (3).

Kartoituksen yhteydessä löytyi kuitenkin peräti 15 uutta esiintymää. Monet näistä olivat tienpientareilla. Kesän 2014 havaintojen perusteella sykeröpoimulehti näyttäisi olevan jopa melko yleinen Imatran ja Joutsenon seudulla.

Sykeröpoimulehtikartoituksen tuloksista ilmestyi yksityiskohtaisempi kirjoitus kasviharrastajien Lutukka-lehdessä numerossa 1/2015.

Sivua päivitetty: 8.8.2022