Luontoterveyskyselyjen tulokset

Vuodenvaihteessa 2022–2023 tehtyyn kyselyyn vastasi 1117 kansalaista ja 422 terveydenhuollon ammattilaista, joista kaksi kolmesta oli lääkäreitä ja kolmannes hoitajia ja sosiaalialan työntekijöitä.

Suomalaiset kokevat saavansa hyvinvointia ja terveyttä lähiluonnosta

Vastaajista lähes kaikki (93 %) pitivät luontoa itselleen tärkeänä. 87 % koki luonnon olevan tärkeä myös heidän hyvinvoinnilleen ja terveydelleen.

Luonnossa oleilun koettiin edistävän erityisesti psyykkistä (89 %) ja fyysistä (87 %) hyvinvointia. Vahvimpia luonnossa liikkumisen myönteisiä vaikutuksia ovat rauhoittuminen, elpyminen ja rentoutuminen sekä elinvoiman ja tarmokkuuden lisääntyminen.

Joka toisen mukaan luonnosta saa myös sosiaalista hyvinvointia. Lähes yhdeksän kymmenestä kokee, että psyykkiset sekä fyysiset hyvinvointivaikutukset säilyvät ainakin jonkin aikaa luonnossa vierailun jälkeen. Sosiaalisten vaikutustenkin osalta näin kokee kaksi kolmesta.

Neljä viidestä vastaajasta kokee viettävänsä tarpeeksi aikaa luonnossa saadakseen hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Heistä 59 % viettää luonnossa aikaa yleensä vähintään tunnin kerralla. Mieluiten luontoon lähdetään liikkumaan ja rauhoittumaan.

Luontoterveyttä saadaan eniten kodin lähistön viheralueilta, metsistä ja puistoista. Niillä liikkuu vähintään kerran tai kaksi viikossa 76 % vastaajista. Neljä viidestä vastaajasta myös pääsee luontoon alle kilometrin päässä kotoaan.

Luonnontilan heikkeneminen vähentää mahdollisuuksia saada luontoterveyttä

Melkein kolme neljästä vastaajasta on huolissaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen (72 %) sekä ilmastonmuutoksen (72 %) merkityksestä luonnon hyvinvoinnille. Vastaavasti 57 % ja 53 % on huolissaan niiden vaikutuksille omaan hyvinvointiinsa.

Roskaantumisen sekä kemikalisoitumisen ja ympäristömyrkkyjen nähdään heikentävän luonnontilaa eniten. Joka toinen on samaa tai täysin samaa mieltä siitä, että miettii aina, miten toiminnallaan vaikuttaa ympäristöönsä.

Myös ammattilaiset näkevät ympäristömuutosten heikentävän mahdollisuutta saada luontoterveyttä. He nostavat esiin samoja uhkia kuin väestö, mutta näkevät luonnon häviämisen ja pirstoutumisen merkityksen painokkaammin.

Luonnosta saatavia terveyshyötyjä tuettava yhdyskuntasuunnittelulla

Enemmistö väestöstä uskoo luonnon monimuotoisuuden edistävän terveyshyötyjä. Väestön mielestä kaupunkisuunnittelulla (80 %) voidaan edistää luontoterveyttä, minkä vuoksi kolme neljästä vastaajasta on myös sitä mieltä, että kuntien tulisi huomioida luontoterveyttä paremmin.

Terveydenhuollon ammattilaiset näkevät yhteyden vielä vahvemmin. Reilusti yli 80 % korostaa kaupunkisuunnittelun ja kuntien roolia luontoterveydelle.

Myös terveydenhuollon ammattilaiset näkevät luontoterveyden tärkeäksi

Selvä enemmistö terveydenhuollon ammattilaisista ajattelee luonnon edistävän sekä psyykkistä, fyysistä että sosiaalista hyvinvointia. Noin 77 % näkee luonnon vaikutuksien olevan tärkeitä tai erittäin tärkeitä myös immuunijärjestelmän harjaannuttamiselle ja vahvistumiselle.

Lääkäreistä joka kolmas pitää suomalaisen maaperän mikrobeja erityisen suotuisina, muista terveydenhuollon ammattilaisista joka toinen. Neljä viidestä lääkäristä ja lähes yhtä moni terveydenhuollon ammattilainen ajattelee, että maaperän mikrobit voivat suojata allergioilta ja muilta sairauksilta.

Ammattilaisten näkemysten mukaan luontoterveydellä on merkitystä erityisesti elämänlaadun kohottamisessa mutta myös toimintakyvyn ylläpitämisessä, ennaltaehkäisyssä ja kuntouttamisessa. Kansansairauksissa luontoterveyden painoarvo nähdään vahvimpana masennuksen (86 %), tuki- ja liikuntaelinten sairauksien (67 %) sekä allergisten sairauksien (47 %) osalta. Luonnon terveysvaikutuksien ajatellaan olevan lähes yhtä tärkeitä kaikille ikäryhmille.

Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia hyödynnetään kliinisessä työssä haluttua vähemmän

Luonnon terveysvaikutuksia kliinisessä työssään hyödyntää noin 60 % lääkäreistä ja 75 % muista terveydenhuollon ammattilaisista. Eniten luontoa hyödynnetään elämänlaadun kohottamiseen sekä toimintakyvyn ylläpitämiseen.

Luonnossa liikkuminen sekä luonnossa ylipäätään oleilu nähdään merkittävimpinä tapoina edistää luontoterveyttä. Tähän luontoterveyttä hyödyntävistä ammattilaisista asiakkaitaan ohjaa ja kannustaa kaksi kolmesta. Joka kymmenes kertoo luonnon terveysvaikutuksista.

Noin 86 % lääkäreistä ja 90 % muista terveydenhuollon ammattilaista haluaa hyödyntää luonnon terveysvaikutuksia. Ajan puute, tiedon ja näytön puute sekä toimintaympäristö rajoittavat luonnon terveysvaikutusten käyttöä nykyistä enemmän. Lääkäreistä ja muista terveydenhuollon ammattilaisista kolmannes on myös kiinnostunut hyödyntämään teknologiaa tuottaakseen luontokokemuksen asiakkaille, joiden fyysinen pääsy luontoon on rajoittunut.