Suomen kansallisperhonen

Suomen kansallisperhoseksi valittiin paatsamasinisiipi (14.6.2017)

Suomalaiset äänestivät Suomen kansallisperhoseksi paatsamasinisiiven. Satavuotiaan Suomen kunniaksi järjestetty äänestys kansallisperhosesta sai suuren suosion. Suosikkiaan äänesti 36 500 suomalaista.

Suomen kansallisperhoseksi avoimessa yleisöäänestyksessä valittu paatsamasinisiipi (Celastrina argiolus) sai 6300 ääntä eli 17,3 prosentin äänisaaliin. Heleänsininen ja keväinen perhonen liittyy Suomen kansallistunnusten joukkoon kansalliseläimemme karhun ja kansallislintumme laulujoutsenen seuraksi. Paatsamasinisiiven vaaleansinisiä siipiä koristaa valkoinen reunus. Äänestäjät kuvailivatkin uutta kansallisperhostamme siniseksi kuin Suomen lippu, kesäinen taivas, tuhannet järvet ja talven siniset hetket. Voittajaa kuvattiin myös perhosmaailman Suomi-neidoksi.

Äänestäjät luonnehtivat paatsamasiisiipeä muun muassa näin: ”Pieni mutta sisukas”, ”Pröystäilemätön, vaatimattomuudessaan upea ilmestys”, ”Herkkä ja kaunis, ei pidä itsestään meteliä”, ”Yksinkertaisen linjakas, suomalaisen näköinen perhonen”, ”Kuin pieni koru Pohjolan luonnon keskellä”, ”Pieni mutta kaunis perhonen, kuin Suomi maailman mittakaavassa. Lähempää katsottuna upea ja täynnä lumoavia yksityiskohtia.”

Paatsamasinisiipi esiintyy yleisenä lähes koko maassa, sen voi tavata Lapissakin. Keväisen perhosen voi nähdä lennossa jo vappuna. Se on aikaisen lentoaikansa perusteella helposti tunnistettavissa Suomen muista kahdeksasta yleisestä sinisiipilajista, jotka esiintyvät myöhemmin kesällä. Pihapiireissä, metsänaukeamilla, niittyjen laidoilla ja tienpientareilla lentävä paatsamasinisiipi on yleisimmillään keväästä alkukesään. Joskus sillä on myös toinen sukupolvi loppukesästä.

Kansallisperhosesta äänestettiin 15.3.-4.6. Äänestys oli alusta loppuun erittäin tiukka, mutta paatsamasinisiipi piti 20 äänestyslajin joukossa itseään kookkaammat haastajansa siivenmitan päässä. Toiseksi tullut neitoperhonen (17,0 % äänistä) jäi paatsamasinisiivestä sadan äänen päähän. Kolmanneksi tullut suruvaippa keräsi sekin yli 6000 ääntä (16,5 % äänistä). Kuuden äänestetyimmän perhosen joukkoon mahtuivat myös järjestyksessä sitruunaperhonen (4.), nokkosperhonen (5.) ja ritariperhonen (6.).

Kansallisperhosäänestyksen järjestivät Vuokon Luonnonsuojelusäätiö, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Luonto, Suomen Perhostutkijain Seura ry sekä Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti. Hankkeen suojelijana toimi tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.