Historia

Neljännesvuosisata allergisten asialla

Toiminta alkoi Tiurun sairaalan suojissa Joutsenossa 1.3.1983. Aluksi nimenä oli Kaakkois-Suomen Allergiakeskus, joka pyrki tehostamaan modernin sairaalan tutkimus- ja koulutustoimintaa. Nimi vaihtui vuonna 1989, jolloin toimintaan tulivat vahvemmin mukaan myös ympäristökysymykset.

Instituutin tutkimuksen, tiedotuksen ja koulutuksen pääpaino on ollut allergioissa, allergioiden ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa sekä ihmistoiminnan ympäristövaikutuksissa. Työsarkaa riittää, sillä allergiat yleistyvät ja ympäristöongelmat laajenevat.

Toiminnan alkuvuosien merkittävimmät hankkeet liittyivät sellutehtaiden hajurikkiyhdisteiden terveysvaikutuksiin. Suomen Akatemian rahoittama tutkimus osoitti yhdisteiden vähentävän asumisviihtyvyyttä ja haittaavan monin tavoin altistuvan väestön terveyttä. Hankkeista laadittiin lähes 200 julkaisua, näiden joukossa kaksi väitöskirjaa. Tutkimusten myötä Suomessa otettiin ensimmäisenä maana maailmassa käyttöön ohjearvo yhdyskuntailman hajurikille. Ohjearvo on edelleen voimassa.

Perhoset mukaan 1990-luvulla

1990-luvulla instituutin tutkimus suuntautui enemmän luontoon ja toimintaan tulivat mukaan ympäristömuutoksiin herkästi reagoivat perhoset. Esimerkiksi vuonna 1991 aloitettua valtakunnallista päiväperhosseurantaa on käytetty laajalti hyväksi mm. ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinnissa. Perhoset ovat olleet mukana myös Etelä-Karjalan niittyjen ja tienpientareiden luontoarvojen selvityksissä sekä Suomen ja Venäjän rajaluonnon vertailussa.

Vuonna 2001 Joutsenossa alkoi siitepölyseuranta, joka on ohjannut instituutin tutkimusta yhä enemmän siitepölyjen terveysvaikutuksiin. Lähes joka viides suomalainen on herkistynyt kasvien siitepölylle.

Konkreettisimmin instituutti on edistänyt allergiaa ja astmaa sairastavien elämänlaatua atoopikkojen ja astmaatikkojen hoitotutkimuksella, jossa selvitettiin suolahuone- ja mineraalivesihoidon vaikutuksia astmaatikoilla ja atooppista ihottumaa sairastavilla. Viime vuosina nopeasti yleistyneestä suolahuonehoidosta näyttäisi olevan apua joillekin astmaatikoille, mutta jatkotutkimuksia tarvitaan ja niitä on myös suunnitteilla.

30 vuotta täynnä

Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti on ollut tehokas uuden tiedon tuottaja ja levittäjä. Vuoteen 2013 mennessä on tehty yli 1 600 julkaisua kansainvälisistä tiedeartikkeleista ja kirjoista yleistajuisiin kirjoituksiin aikakaus- ja sanomalehdissä.

Ihmisen ja ympäristön hyväksi tehtävää työtä on myös arvostettu. Vuonna 1999 instituutille myönnettiin Suomen WWF:n Pandapalkinto ja vuonna 2006 Tiehallinnon ympäristöpalkinto. Viimeisin on paikallislehdistön Antti-patsas vuodelta 2009.

Instituutin toiminnalle löytyy tilausta myös tulevaisuudessa, sillä vasta viime vuosina allergiat on ymmärretty laajemmin elinympäristömme tuotteeksi. Mitä enemmän luonnon monimuotoisuus hupenee ja mitä ohuemmaksi ihmisten luontoyhteys käy, sitä enemmän tuloksena on allergioita ja muita immuunijärjestelmän pitkäaikaisia häiriötiloja. Ihminen on totisesti osa luontoa: soluistammekin 90 % on bakteereja ja muita mikrobeja!

Toimintahistoria lyhyesti

  • 1.3.1983 – Kaakkois-Suomen Allergiakeskus aloittaa toimintansa Tiurun sairaalassa. Allergialiitto ry. teki aloitteen kokeilutoiminnasta, jolla pyrittiin allergiahaittojen vähentämiseen, alan potilas- ja kansalaisjärjestöjen toiminnan tehostamiseen sekä voimavarojen suuntaamisen ja koordinoinnin parantamiseen. Allergiakeskuksessa työskentelivät mm. Tari Haahtela, Vesa Vilkka, Kaarina Lehtonen ja Sinikka Mönkäre. Toiminnan rahoituksesta vastasivat Allergialiiton ohella Keuhkovammaliitto, Tiurun sairaala ja Imatran kaupunki.
  • 1987 – Edellisenä vuotena alkaneen hajurikkitutkimuksen myötä solmitaan merkittävä tutkimussopimus Suomen Akatemian ja Ympäristöministeriön kanssa. Tutkimus jatkuu pitkälle 1990-luvun puolelle.
  • 28.9.1988 – Allergialiiton hallitus muuttaa Kaakkois-Suomen Allergiakeskuksen nimen Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutiksi. Hallitus kutsuu instituutin toiminnanjohtajaksi Olli Marttilan 1.1.1989 alkaen. Johtokunnan puheenjohtajana aloittaa Tari Haahtela.
  • 20.2.1989 – Tiurun sairaalan johtokunnan päätöksellä johtavan lääkärin virka-asunto vuokrataan Allergialiiton käyttöön. Toiminta alkaa saneeratuissa tiloissa 15.3.1989.
  • 1989 – Toiminnan perusrahoitus vahvistuu, kun Raha-automaattiyhdistyksen rinnalle tulevat Etelä-Karjalan ydinalueen kunnat Joutseno, Imatra ja Lappeenranta.
  • 1991 – Valtakunnallinen päiväperhosseuranta alkaa yhteistyössä Suomen Perhostutkijain Seuran kanssa.
  • 6.9.1993 – Instituutin toimitilat siirtyvät Allergialiiton omistukseen. Liiton nimi vaihtuu Allergia- ja Astmaliitoksi 23.11.1993. Projektiluonteisena kokeiluna alkanut toiminta täyttää Tiuruniemessä kymmenen vuotta, jonka tuloksena on kaikkiaan 589 julkaisua.
  • 1994 – Tilan nimeksi rekisteröidään Capri.
  • 20.6.1995 – Karjalan ympäristötieteen laitos perustetaan. Instituutin ja Joensuun yliopiston biologian laitoksen yhteistoimintayksikkö tähtää Venäjälle tehtävään tutkimukseen. Instituutin toiminnanjohtajan nimike vaihtuu instituutin johtajaksi 9.11.1995. Tehtävässä jatkaa Olli Marttila.
  • 1997 – Suomen ja Venäjän rajaluonnon eroja verrannut KARMI-hanke alkaa. Seuraavien vuosien aikana hankkeesta valmistui kaksi väitöskirjaa (Kimmo Saarinen 2002, Juha Jantunen 2003).
  • 9.6.1998 – Tiuruniemen luontopolku otetaan käyttöön. Instituutin toiminnassa tulee täyteen kymmenen vuotta 28.9.1998. Johtokunnan puheenjohtajana jatkaa Tari Haahtela.
  • 2000 – Allergia- ja Ympäristökoulu Caprin kurssitoiminta käynnistyy ja ensimmäinen Korvenhaan luontoilta 25.7.2000 kokoaa paikalle yli sata osallistujaa. Johtokunnan puheenjohtajana aloittaa Kalevi Markku.
  • 1.1.2001 – Instituutin johtajaksi siirtyy Timo Hugg. Omat internet-sivut otetaan käyttöön ja siitepölyjen seuranta käynnistyy Joutsenossa yli kahden vuosikymmenen tauon jälkeen.
  • 2003 – Atoopikkojen ja astmaatikkojen hoitotutkimus Lappeenrannassa alkaa.
  • 1.1.2005 – Timo Huggin opintovapaan aikana Instituutin johtajana aloittaa Kimmo Saarinen.
  • 2006 – Instituutin tunnus uudistuu, keltainen sitruunaperhonen tekee tilaa Liiton tunnuksesta tutulle siniselle pääskyselle. Instituutin yleisstrategia hyväksytään johtokunnassa 5.4.2006.
  • 2008 – Johtokunnan puheenjohtajana aloittaa Ilpo Hakula.
  • 1.3.2008 – Instituutti juhlii 25 vuotta jatkunutta taivalta. Tapahtuman yhteydessä julkistetaan pienimuotoinen toimintahistoria ja Kalevi Markku nimitetään instituutin kunniapuheenjohtajaksi.
  • 31.12.2010 – Raha-automaattiyhdistyksen kohdennettu toiminta-avustus päättyy.
  • 1.3.2011 – Kansallisen allergiaohjelman 2008-2018 väestöviestintä alkaa. Instituutilla on vahva rooli mm. lasten ja nuorten luontosuhteen vahvistamisessa.
  • 2012 – Raha-automaattiyhdistyksen kohdennettu toiminta-avustus palautuu.
  • 1.4.2012 – Instituutin verkkosivut uudistuvat.
  • 1.3.2013 – Toiminnassa tulee täyteen 30 vuotta.
  • 5.11.2013 – Valtakunnalliseen päiväperhosseurantaan perustuva kirja ”Päiväperhoset matkalla pohjoiseen” ilmestyy.
  • 2014 – Instituutin selvitys allergian ja astman aiheuttamista kansantaloudellisista kustannuksista julkaistaan.
  • 2.2.2015 – Vuodesta 2008 Instituutin johtokunnan kunniapuheenjohtajana toiminut Kalevi Markku menehtyi.
  • 2015 – Tiuruniemeen vahvistetaan ensimmäinen asemakaava, jossa toimitilarakennus saa suojelumerkinnän ja liiton omistama tila lohkotaan kahteen erilliseen kiinteistöön. Loppuvuodesta rantasaunan sisältävä tontti siirtyy uudelle omistajalle ja Instituutin lämmitysmuoto vaihtuu kaukolämmöstä maakaasuun, kun Tiuruniemen lämpövoimala suljetaan.
  • 2016 – Tutkimus- ja kehittämistyötä vahvistetaan RAY:n kohdennetulla toiminta-avustuksella kemikaaleihin perehtyneen asiantuntijan ja vakituisen tutkimusassistentin muodossa.
  • 15.3.2016 – Instituutin pitkäaikaisiin luonnonhoitohankkeisiin pohjautuva kirja ”Luonnonhoitajan matkassa” julkistetaan.
  • 9.6.2016 – Vuodesta 1989 Instituutin toimitilana palvellut ylilääkärin virka-asunto myydään ja toiminta siirtyy kesän aikana Imatran Vuoksenniskalle.
  • 9.9.2016 – Tari Haahtela nimitetään instituutin johtokunnan kunniapuheenjohtajaksi.
  • 22.2.2017 – Maakunnallisen siitepölyseurannan ja Suomen siitepölytilastojen pohjilta ilmestyy kirja.
  • 14.6.2017 – Instituutti oli mukana kansallisperhosen äänestyksessä, voittajaksi julistettiin paatsamasinisiipi.