Tuoksuherkkyys

Hajut ja tuoksut ärsyttävät monia

Tuoksuherkkä reagoi fyysisillä oireilla erilaisiin tuoksuihin ja hajuihin pitoisuuksissa, jotka eivät tervettä haittaa tai häiritse. Tuoksuherkkyyden on arvioitu koskettavan 10-40 % väestöstä. Naiset oireilevat useammin kuin miehet, astmaa sairastavat ja allergiset muuta väestöä tavallisemmin, mutta tuoksuherkkyydessä ei ole kyse allergiasta. Tuoksuherkkyyden syntymekanismia ei tiedetä eikä sille ole objektiivista diagnostista määritelmää.

Syksyllä 2016 Allergia- ja astmaliiton (nykyisen Allergia-, iho- ja astmaliiton) jäsenille lähetettiin tuoksuherkkyyskysely, jonka perään toteutettiin kattavampi väestötutkimus yhteistyössä SuccessClinicin kanssa. Kansalaisille ja terveydenhuollon ammattilaisille kohdennetun kyselyn tarkoitus oli selvittää, kuinka yleistä tuoksuherkkyys on suomalaisessa väestössä, miten se vaikuttaa ihmisten elämänlaatuun ja miten ammattilaiset kohtaavat tuoksuherkkiä työssään.

Tutkimusotos koottiin SuccessClinicin ylläpitämästä sähköpostirekisteristä. Osallistujille lähetettiin sähköinen kyselylomake, joka koostui sekä valmiit vaihtoehdot antavista kysymyksistä että vapaasti vastattavista avoimista kysymyksistä. Kansalaisista muodostettu mini-Suomi -otos (n= 1292) edusti suomalaista väestöä sukupuoli- (51 % miehiä, 49 % naisia), ikä- (18- ≥70-vuotiaat) ja asuinpaikkajakaumaltaan (kaikki maakunnat edustettuna). Otoksesta rajattiin pois astmaa sairastavat (n= 166; 13 %), jotka oireilevat herkästi tuoksuherkän tavoin vaikka oireet voivat liittyä astmaan. Lopullinen tuoksuherkkyysaineisto perustui siten 1126 kansalaisen tietoihin. Terveydenhuollon ammattilaisia kyselyyn osallistui 1288. Heistä lääkäreitä oli 614 (21 %), hoitajia 411 (14 %) ja apteekkihenkilökuntaa 263 (9 %).

Väestöstä joka kolmas reagoi tuoksuihin ja joka kymmenes luokiteltiin tuoksuherkäksi

Vastanneista joka kolmas (32 %, n= 355) arvioi itsensä tuoksuherkäksi, mutta kolmen kriteerin pohjalta vahvasti tuoksuherkäksi luokiteltiin joka kymmenes vastaaja (n= 99). Heistä 60 % oli hakeutunut lääkärin vastaanotolle tuoksuherkkyyden aiheuttamien oireiden vuoksi, apteekkihenkilökunnalta apua oli hakenut kolmannes (35 %) ja hoitajalta joka neljäs (26 %). Vahvasti tuoksuherkiksi määriteltiin lisäksi viimeisen puolen vuoden aikana työ- tai opiskelupaikalta tuoksujen tai hajujen takia poissa olleet henkilöt sekä ne, joilla tuoksuoireet olivat heikentäneet elämänlaatua merkittävästi.

Tuoksuherkkyys oli naisilla lähes kolme kertaa miehiä yleisempää. Naisista tuoksuherkiksi itsensä arvioi 47 %, joista voimakkaasti oireili 14 %. Miehistä tuoksuherkäksi arvioi itsensä 17 % ja vahvasti tuoksuherkkien osuus oli 4 %. Tuoksuherkkyyttä oli melko tasaisesti eri ikäluokissa, 50–59-vuotiaiden ikäryhmässä hieman (2-4 %) muita enemmän. Asuinkunnan sijainnilla tai koolla ei ollut vaikutusta tuoksuherkkien määrään. Yli puolella tuoksuherkistä oireilu oli alkanut ennen 30 vuoden ikää ja valtaosalla (90 %) oireita ilmeni ympäri vuoden.

Kyselyssä tuoksuherkkyys oli astmaatikoilla (66 %) ja allergisilla (64 %) noin kaksi kertaa yleisempää kuin muussa väestössä. Kahdella kolmesta tuoksuherkästä (69 %) oli jokin muu pitkäaikaissairaus kuin allergia tai astma. Sairaudet korostuivat vahvasti tuoksuherkillä, joista jonkin muun sairauden ilmoitti 77 %. Tavallisempia pitkä-aikaissairauksia tuoksuherkillä olivat migreeni (+10 %), selkäkipu (+5 %), nivelrikko (+5 %) ja ihosairaudet (+5 %), joissa oli mukana atooppinen ekseema.

Herkkyys tuoksuille oli myös merkitsevästi tavallisempaa tuoksuherkkien sukulaisissa ja lähipiirissä. Vahvasti tuoksuherkistä heitä tunsi kaksi kolmesta ja tuoksuherkistä noin joka toinen, mutta ei-tuoksuherkistä vain joka viides.

Tuoksuherkkyyden oireet ja oireiden aiheuttajat

Tavallisimmat tuoksujen aiheuttamat oireet olivat nuha, päänsärky ja silmäoireet. Vahvasti tuoksuherkät oireilivat voimakkaammin ja useammin kuin tuoksuherkät yleensä. Nuha ja kutiseva nenä aiheuttivat erittäin voimakkaita oireita 25 %:lle vahvasti tuoksuherkistä ja 15 %:lle kaikista tuoksuherkistä. Vahvasti tuoksuherkistä jopa 18 %:lla oli nuhaa ja nenä kutisi päivittäin. Päänsärkyä esiintyi päivittäin vain harvoilla tuoksuherkillä, mutta yli kolmannes heistä koki päänsäryn voimakkaana tai erittäin voimakkaana oireena.

Muita yleisiä oireita olivat pahoinvointi, yskä, hengenahdistus, kurkun karheus, iho-oireet ja huimaus. Harvemmin tuoksujen aiheuttamiksi oireiksi oli merkitty niveloireet ja rytmihäiriöt.

Vahvasti tuoksuherkistä vähintään 90 %:lle oireita aiheuttivat haju- ja partavedet, tuoksukynttilät, hiuslakat ja muut hiusten muotoilutuotteet sekä voimakkaasti tuoksuvat kukat. Haju- ja partavedet aiheuttivat selvästi eniten voimakkaita oireita (76 % tuoksuherkistä). Terveydenhuollon ja erityisesti apteekkihenkilökunnan kohtaamilla tuoksuherkillä myös ihovoiteet, deodorantit ja home nousivat tavallisiksi oireiden aiheuttajiksi (90–88 %).

Kahdella kolmesta tuoksuherkästä (65 %; vahvasti tuoksuherkät 54 %) oireet loppuivat heti, kun oireita aiheuttanut tekijä poistui tai poistettiin. Vahvasti tuoksuherkillä oireet olivat voimakkaampia ja ne kestivät kauemmin kuin tuoksuherkillä yleensä. Joka kolmannella (32 %) vahvasti tuoksuherkällä ja joka neljännellä (25 %) tuoksuherkällä oireet jatkuivat vielä oireiden aiheuttaneen tekijän poistuttua.

Tuoksuherkkyysoireet vaikuttavat arkeen

Vähintään joka kymmenes tuoksuherkkä sai lähes aina oireita julkisissa kulkuvälineissä, ravintoloissa ja baareissa sekä teattereissa. Tyypillisimmin reaktioita aiheuttivat parfyymit ja partavedet. Myös voimakkaat pesuaineet niin kodeissa kuin kaupoissa tuottivat tuoksuherkille oireita. Terveydenhuollon ammattilaisille kuvailtu oireilu oli samankaltaista. Lääkärit ja hoitajat kohtasivat tuoksuherkkiä useimmin vastaanottokäynneillä ja terveystarkastuksissa (52 %, 61 %). Kohtaamisissa kerrotusta nousivat korostetusti esiin työpaikat ja odotustilat paikkoina, joissa oireilua esiintyi. Apteekkihenkilökunta kohtasi terveydenhuollon ammattilaisista tuoksu-herkkiä useimmin ja tuoksuherkkyys tuli tavallisimmin esiin ihonhoitotuotteiden valinnassa (47 %). Oireilevat asiakkaat kertoivat myös saavansa oireita apteekin kosmetiikkaosastolla tai kanssa-asiakkaiden käyttämistä hajusteista.

Tuoksuyliherkkyyden vaikutus arkeen riippui siitä, kuinka voimakkaita reaktioita tuoksuista saatiin. Vahvasti oireilevista 30 % kertoi välttelevänsä tietoisesti useita paikkoja ja tilanteita tuoksuherkkyytensä takia. Joka viides (20 %) koki tuoksuherkkyyden vaikuttavan erittäin paljon työhön tai opiskeluun, vapaa-aikaan kodin ulkopuolella ja henkiseen hyvinvointiin. Joka neljäs (25 %) vahvasti tuoksuherkkä koki oireilun aiheuttamaa huolta ja ahdistusta usein ja kaksi kolmesta (65 %) ainakin joskus. Lievemmin oireilevilla tuoksuherkillä vaikutukset olivat vähäisempiä ja näkyivät selkeimmin tilanteiden välttelynä (18 %). Joka kymmenes (10 %) heistä koki, ettei tuoksuherkkyys vaikuta mihinkään elämän osa-alueeseen, kun vahvasti tuoksuherkistä samoin vastasi 1 %.

Vahvasti tuoksuherkistä 10 % oli ollut työ- tai opiskelupaikaltaan poissa viimeisen kuukauden aikana ja 16 % viimeisen puolen vuoden aikana. Lievemmin oireilevissa näitä vahvan tuoksuherkkyyden kriteerin täyttäviä henkilöitä ei ollut yhtään, mutta viimeisen vuoden aikana poissaoloja oli kirjannut 12 %. Joskus työ- tai opiskelupaikalta oli oireidensa takia ollut poissa tuoksuherkistä joka neljäs (25 %; 88) ja vahvasti tuoksuherkistä yli puolet (56 %; 55).

Tuoksuherkkyysoireiden hoito lisää kustannuksia

Tuoksuherkät hoitivat oireita yleisimmin välttämällä hajustettujen tuotteiden käyttöä (80 %) tai pyytämällä lähipiiriä vähentämään niiden käyttöä (55 %). Lähes 70 % vahvasti tuoksuherkistä hoiti oireita myös antihistamiinilääkityksellä. Noin kolmannes vahvasti oireilevista käytti tuoksuherkkyyden oireisiin särkylääkkeitä (33 %) ja kortisonipohjaisia nenäsuihkeita (30 %).

Terveydenhuollon ammattilaiset ohjasivat hoitamaan oireita samansuuntaisesti oireilun voimakkuus huomioiden. Poikkeuksena oli särkylääkkeiden käyttö, jota suositeltiin vain harvoin (noin 5 %). Astmaa sairastaville ohjeena oli hoidon tehostaminen ja yleisneuvona kaikkia kannustettiin terveisiin elintapoihin sekä työpaikalla savuttomuuteen ja hajusteettomuuteen. Lievissä tapauksissa neuvottiin kohtaamaan eri elämäntilanteissa myös hajuja ja hyväksymään se, että hajut ja tuoksut kuuluvat jossain määrin elämään.

Tuoksuherkkyyden oireiden hoidosta, kuten lääkityksestä, välineistä ja paremmin soveltuvista tuotteista aiheutuvat vuosikulut arvioitiin keskimäärin 104 euroksi (vaihtelu 0-1000 euroa). Tuoksuherkistä lähes viidennes (18 %) arvioi selviävänsä ilman ylimääräisiä kustannuksia, mutta vahvasti tuoksuherkillä keskimääräiset kulut olivat lähes kaksinkertaiset (172 €). Kyselytutkimuksen mukaan tuoksuherkkyys vaikuttaa merkittävästi noin puolen miljoonan suomalaisen elämään. Tämän perusteella tuoksuherkkyydestä aiheutuvat lisäkustannukset voivat Suomessa nousta 150 miljoonaan euroon vuodessa.

Suomessa tuoksuherkkyydelle (MCS, multiple chemical sensitivity) on käytetty ympäristöyliherkkyyksien koodia R68.81 vuodesta 2014. Tämä luokitusnumero ei kuitenkaan oikeuta sosiaaliturvaan, vaikka pahimmillaan tuoksuherkkä voi oireidensa takia joutua sairaslomalle, vaihtamaan ammattia tai jopa sairaseläkkeelle.

Tietoa hakevat sekä tuoksuherkät että terveydenhuollon ammattilaiset

Eniten tietoa tuoksuherkkyydestä olivat hakeneet hoitajat (73 % vastanneista), vahvasti tuoksuherkistä sekä lääkäreistä niin oli tehnyt joka toinen (noin 50 %). Toisaalta neljäsosa (23 %) vahvasti tuoksuherkistä ja puolet (51 %) tuoksuherkistä ei ollut etsinyt tietoa mistään.

Tuoksuherkät hakivat tietoa useimmin kotimaisista aikakausilehdistä (tuoksuherkät 28 %, vahvasti tuoksuherkät 45 %), kotimaisten potilasjärjestöjen verkkosivuilta (19 %, 38 %) ja muilta nettisivuilta (26 %, 38 %). Terveydenhuollon henkilöstön tärkeimpinä tiedonhakukanavina olivat kotimaiset terveysaiheiset verkkosivut (35 %), terveyskirjallisuus (33 %) ja kotimaiset aikakauslehdet (33 %).

Vahvasti tuoksuherkät antoivat omalle tietämykselleen kouluarvosanan 7,8. Muut ryhmät arvioivat tietotasonsa seiskan tuntumaan. Lääkärit jäivät hieman alle (6,9), sillä vain puolet lääkäreistä (53 %) arvioi tietämyksensä vähintään tyydyttäväksi (≥7). Muissa ryhmissä vähintään tyydyttävästi koki tietävänsä 60–70 % vastanneista, vahvasti tuoksuherkistä peräti 84 % vastanneista.

Alkuperäinen kyselyraportti on ladattavissa tästä (PDF).