Koivu 2022

Koivun siitepölykausi oli keskivertoa heikompi

Tämän kevään koivukaudesta odotettiin Luonnonvarakeskuksen norkkolaskentojen perusteella tavallista vähäpölyisempää. Kolmanneksen keskivertoa heikommaksi koivun kukinta siitepölyn kokonaismäärässä mitattuna jäikin. Toisaalta kukinnan huippukausi oli oireilun kannalta hankala, sillä koivun siitepölyä oli ilmassa joko runsaasti tai erittäin runsaasti kahden viikon ajan päivittäin.

Koivukausi käynnistyi toukokuun alkupäivinä, kun kaakkoon kulkeutui tuulten myötä vähäisiä määriä koivun siitepölyä eteläisemmästä Suomesta. Ensimmäisen viikon lopulla siitepölypitoisuus ylitti ensimmäisen kerran suuren pitoisuuden (yli sata koivun siitepölyhiukkasta ilmakuutiossa) rajan. Paikallinen kukinta alkoi juuri ennen äitienpäivää, ja kun ilman siitepölymäärää lisäsi vielä kaukokulkeutunut siitepöly, ylittyi 11.5. jo erittäin suuren (yli tuhat koivun siitepölyhiukkasta ilmakuutiossa) pitoisuuden raja.

Koivun huippukausi oli 11.5.-24.5., kun puiden kukinta eteni lähes kesäiseksi lämmenneessä säässä voimalla. Kahden viikon aikana erittäin runsaan siitepölymäärän päiviä kertyikin kaikkiaan seitsemän. Koivupölinän huippupäivä oli 23.5. , jolloin siitepölyhiukkasia mitattiin 3112 ilmakuutiossa. Aivan joka kevät ei näin suuria pitoisuuksia mitata, mutta edellisen vuoden erityisen voimallisesta kukinnasta siitepölyn määrä jäi kuudennekseen.

Toukokuun lopulla koivun kukinta alkoi nopeasti heiketä ja siitepölyn määrä ilmassa laskea. Kesäkuun ensimmäisen viikon lopulla koivun kukinta oli jo päättynyt, ja kuun puolivälissä koivun siitepölyä ei enää havaittu. Sen sijaan kesäkuun alussa käynnistynyt männyn kukinta on kuun puolivälissä runsaimmillaan ja siitepöly näkyy pintoja värjäävänä keltaisena kerroksena. Männyn siitepölylle on harva kuitenkaan allerginen.

Allergisen oirekautta jatkavat heinät, joista ensimmäiset aloittivat kukintansa kesäkuun alussa. Toistaiseksi heinän siitepölyä on ilmassa vähän, mutta kukinta voimistuu kesän edetessä.

Koivut ovat Suomen tärkeimpiä siitepölyallergian aiheuttajia

Imatralla sijaitseva Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin mittauspiste kuuluu koko maan kattavaan siitepölyjen seurantaverkkoon, jonka toiminnasta ja tiedotuksesta vastaa Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö. Suomessa on kaikkiaan kahdeksan keräyspaikkakuntaa Helsingistä Utsjoelle.

Siitepölynäytteet otetaan jatkuvatoimisilla keräimillä, joilla voidaan määrittää ilman hiukkaspitoisuus tunnin tarkkuudella. Koivujen siitepölypitoisuus luokitellaan asteikoilla matala (<10), kohtalainen (10-100) tai suuri (>100). Matalassa pitoisuudessa vain herkimmät allergikot oireilevat ja suuressa useimmat koivuallergikot saavat oireita.

Koivukasvien heimoon kuuluvat pohjoisen pallonpuoliskon tärkeimmät allergiaa aiheuttavat lehtipuut, kuten koivut, lepät, pähkinäpensaat ja valkopyökit.
Suomessa koivut ovat tärkeimpiä allergiakasveja. Arvioiden mukaan 10-15 % väestöstä saa keväisin allergiaoireita koivujen kukinta-aikana. Toukokuussa koivun siitepölyä ei pääse pakoon. Raudus- ja hieskoivun jokaisessa norkossa kehittyy noin kuusi miljoonaa siitepölyhiukkasta. Soilla kasvavan vaivaiskoivun allergiamerkitys sen sijaan on vähäinen.

Sivua päivitetty: 12.7.2022