Leppä 2023

Lepän kukintakausi oli siitepölymäärältään maltillinen

Lepän siitepölyä kertyi kolmannes keskivertokevään määrästä. Siitepölymäärältään kukintakausi oli hyvin edellisen vuoden kaltainen, mutta alkukevään viileä sää siirsi kukinnan alun pitemmälle huhtikuuhun.

Siitepölykeräys käynnistettiin Imatran mittauspisteellä maaliskuun puolivälissä. Ensimmäiset havainnot lepän siitepölyistä tehtiin 18.3., kun eteläiset tuulet kuljettivat niitä kauempaa Euroopasta. Paikallinen lepän kukinta alkoi huhtikuun ensimmäisen viikon lopulla. Ilman siitepölypitoisuus kohosi muutamana päivänä runsaaksi, kunnes kuun puolivälin napakat yöpakkaset jarruttivat kukintaa ja vähensivät leppäpölyn määrän kohtalaiseksi. Huhti-toukokuun taitteessa lepän kukinta oli jo päättynyt.

Runsaan siitepölypitoisuuden päivinä ilmassa on vähintään 100 lepän siitepölyhiukkasta ilmakuutiossa. Keskivertokeväänä näitä runsaspölyisiä päiviä on kymmenen, mutta tänä vuonna raja ylittyi kolmesti pääsiäisen noin viikon kestäneen lämpimän kevätsään aikana. Eniten siitepölyä oli ilmassa 13.4., 492 hiukkasta kuutiossa.

Siitepölykauden jatkosta ennakoidaan allergiselle alkua hankalampaa. Koivun norkkoja on Luonnonvarakeskuksen laskentojen mukaan paljon, joten kukinnastakin odotetaan keskivertoa runsaspölyisempää. Paikallinen koivujen kukinta on huhtikuun lopulla jo alkanut.

Leppä aloittaa allergisten siitepölykauden

Imatralla sijaitseva Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin mittauspiste kuuluu koko maan kattavaan siitepölyjen seurantaverkkoon, jonka toiminnasta ja tiedotuksesta vastaa Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö. Suomessa on kaikkiaan kahdeksan keräyspaikkakuntaa Helsingistä Utsjoelle.

Siitepölynäytteet otetaan jatkuvatoimisilla keräimillä, joilla voidaan määrittää ilman hiukkaspitoisuus tunnin tarkkuudella. Leppien siitepölypitoisuus luokitellaan asteikoilla matala (<10), kohtalainen (10-100) tai suuri (>100). Matalassa pitoisuudessa vain herkimmät allergikot oireilevat ja suuressa useimmat leppäallergikot saavat oireita.

Leppien siitepöly aiheuttaa allergiaa lähes koko maassa. Molemmat lajit kukkivat varhain keväällä, harmaaleppä yleensä muutaman viikon aikaisemmin kuin tervaleppä. Isossa puussa voi olla tuhansia norkkoja, joista jokainen tuottaa noin 4-5 miljoonaa siitepölyhiukkasta tuulen vietäväksi.

Harmaaleppä viihtyy parhaiten avoimilla kulttuurimailla kuten tienvarsilla, peltojen ja metsien reunamilla sekä erityisesti vanhoilla kaskimailla. Tervaleppä puolestaan on tyypillinen rehevien korpien ja rantojen puu.

Sivua päivitetty: 2.5.2023