Koivunmahla

Mahlastakin apua siitepölyallergiaan?

Kivennäis- ja hivenaineita sekä fruktoosia ja glukoosia sisältävää koivunmahlaa on käytetty vuosisatojen ajan lievittämään muun muassa nivel- ja reumavaivoja. Nykyisin sitä suositellaan mm. aineenvaihdunnan nopeuttamiseen, aineenvaihduntahäiriöiden ehkäisyyn ja korjaamiseen sekä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyyn urheilun ja joukkoliikuntalajien harrastuksen yhteydessä, toimintakyvyn optimointiin ja yleisen fyysisen työkyvyn kohottamiseen sekä elämänlaadun parantamiseen.

Tohmajärvellä toimiva Nordic Koivu Oy on maailman johtava koivunmahlan tuotantoon ja teolliseen hyödyntämiseen keskittynyt yritys, joka tuottaa ja pakkaa koivunmahlaa ilman lisä- ja säilöntäaineita sekä ilman kuumakäsittelyä. Yrityksen internetsivujen mukaan koivun siitepölylle allergiset henkilöt ovat todenneet, että allergiaoireet ovat helpottaneet juomalla koivunmahlaa säännöllisesti sekä ennen koivun siitepölykautta että sen aikana. Myönteisen palautteen myötä yrityksellä on ollut useana vuonna pieni allergiatestiryhmä, joka on raportoinut päivittäin mahlankäytön vaikutuksista allergiaan.

Vertailututkimus vuonna 2010

Tutkimuksessa käytettiin Nordic Koivu Oy:n teollisesti pakkaamaa koivunmahlaa. Helmikuussa 2010 HYKSin Iho- ja Allergiasairaalan allergeenilaboratoriossa tehdyssä immunospot-tutkimuksessa koivuseerumista ei voitu osoittaa IgE-vasta-aineiden sitoutumista koivunmahlaan, ts. mahlassa ei ollut koivuallergisen immuunijärjestelmän tunnistamia koivuallergeeneja tai niitä oli erittäin vähän. Analyysin perusteella tuote oli koivuallergiselle turvallinen.

Muutama osallistuja aloitti mahlankäytön jo maaliskuun alussa ja viimeinen huhtikuun alussa. Keskimäärin koehenkilöt (20) käyttivät maalis-toukokuussa 32 litraa koivunmahlaa 74 päivän aikana.

Keskeisin kysymys oli, voisivatko koivun siitepölylle herkistyneet vähentää koivunmahlan säännöllisellä käytöllä oireilua ja allergialääkkeiden käyttöä kevään siitepölykaudella. Tutkimuksessa ei saatu tätä tukevaa näyttöä. Päivittäisen oireseurannan mukaan mahlaryhmässä kirjattiin huhti-toukokuussa yhtä monta oirepäivää kuin vertailuryhmässäkin (41 vs 40) ja molemmissa oireiden hillintään käytettyjen antihistamiinien käyttöpäivät olivat hyvin linjassa oirepäivien kanssa (31 vs 35).

Oirepäiväkirjojen tietojen ja osallistujien omien näkemysten välillä oli oireseurantaryhmässä looginen yhteys, kun taas mahlaryhmässä tiedot olivat ristiriitaisempia. Todennäköisesti lumevaikutuksen myötä hyväksi ja puhtaaksi luonnontuotteeksi arvostettu koivunmahla vähensi koivuallergian oireita enemmän osallistujien mielessä kuin päivittäisessä oireseurannassa. Tästä huolimatta mahlan mahdollisia hyötyjä siitepölyallergiaan ei kannata poissulkea. Ainakin kaksi tutkimukseen osallistunutta sai oman ilmoituksensa mukaan koivunmahlasta erittäin merkittävää apua kevään siitepölykaudella.