Tuloksia

Tuloksia

Allergiaohjelma 2008‒2018 lähti rohkeasti ohjaamaan sekä terveydenhuoltoa että väestöä kohti parempaa sietokykyä. Keskeisenä teemana oli allergiaterveys: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi allergiasta huolimatta.

Ohjelma nojasi vankasti uuteen tutkimustietoon ja siitä kiteytyneeseen allergian biodiversiteettihypoteesiin, jonka mukaan yhteys monimuotoiseen luontoon rikastuttaa ihon, suoliston ja hengitysteiden mikrobistoa, vahvistaa immuunijärjestelmää ja mahdollisesti suojaa allergialta. Allergiaohjelma käytännössä testasi hypoteesin pitävyyttä kääntämällä välttöstrategian sietostrategiaksi ja kysymällä, miten voimme vahvistaa niin yksilön kuin väestön immunologista toleranssia?

Allergiaohjelman tuloksista kerrottiin syyskuussa 2020 Lääkärilehdessä (SLL 36/2020). Määrälliset tavoitteet pääosin saavutettiin, esimerkiksi allergiset ammattitaudit vähenivät, allergiatestaamisen laatu parani ja allergiaan liittyvät kustannukset pienenivät. Koska allergiaohjelma oli tosielämän seurantatietoon perustuva hanke, jossa kaikki suomalaiset olivat mukana ilman poissulkukriteerejä tai vertailuväestöjä, käytännössä on vaikea sanoa, mitkä muutokset ovat ohjelman ansiota ja mitä olisi tapahtunut muutenkin. Kansainvälisesti vastaavaa ohjelmaa ei ole muualla toteutettu, joten vertailukohteitakaan ei ole. Ainakin allergiadieettien määrissä ja allergiaan liittyvien kustannusten laskussa ohjelmalla oli hyvinkin merkittävä vaikutus.

Muutoksia asenteissa ja osaamisessa

Instituutti on arvioinut ohjelman tavoitteiden saavuttamista useiden kyselyiden avulla, joiden tuloksia on koottu raporttiin (lataa PDF). Vastaajina ovat olleet terveydenhuollon ammattilaiset, Allergia-, iho- ja astmaliiton ja Hengitysliiton jäsenet sekä väestöstä allergiaa ja astmaa sairastavat.

Ammattilaiset ottivat ohjelman pääviestit alusta lähtien hyvin vastaan ja niiden kannatus vain vahvistui vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi ”Asennoidu allergiaan uudella tavalla. Älä vältä allergeeneja turhaan” sai perinteisellä kouluarvosanalla täyden kympin joka neljänneltä (26 %) vastaajalta vuonna 2008 ja kymmenen vuotta myöhemmin jo joka toiselta (51 %) vastaajalta.

Vähintään joka toinen lääkäri ja hoitaja totesi koulutuksen muuttaneen jollakin tavalla ajattelu- tai toimintatapoja työssä. Esimerkiksi vuonna 2008 joka neljäs (25 %) käytti vielä allergian omahoidon ohjauksessa luetteloa ns. yleisesti allergisoivista ruoka-aineista. Vuonna 2018 ruoka-aineiden välttämistä allergian ennaltaehkäisemiseksi suositeltiin raskaana oleville tai imettäville selvästi harvemmin (3 %) kuin ohjelman alkaessa (15 %).

Väestötasolla allergia-asenteissa ja -tiedoissa on edelleen paljon parannettavaa. Esimerkiksi elintason nousu ja kaupungistuminen ymmärretään allergian taustalla heikosti: kun vuonna 2011 näin arvioi 49 % ja vuonna 2015 vielä 46 % vastanneista, vuonna 2019 enää 38 % vastaajista oli samaa mieltä. Lähes joka kolmas oli jopa sitä mieltä, ettei allergialta voi suojautua! Allergiaohjelma jäi myös nimenä etäiseksi, sillä liki kolme neljästä ei ollut kuullut siitä tai pannut ohjelmaa merkille kymmenen vuoden aikana.

Allergisen väestön ohjaaminen ja kannustaminen jatkuu siis tulevinakin vuosina. Onneksi allergisten sairauksien aiheuttama yhteiskunnallinen taakka on sentään keventynyt, joten allergiaohjelman malli voisi hyvinkin toimia torjuttaessa myös muita tarttumattomia tulehdustauteja kuten diabetesta tai keliakiaa.

Sivua päivitetty: 31.10.2020