Hunajasiedätys

Hunajavalmisteesta apua siitepölyallergiaan?

Lähes joka viides suomalainen on allerginen kasvien siitepölylle. Eniten oireita aiheuttavat lepät (Alnus), koivut (Betula), heinät (Poaceae) ja marunat (Artemisia), joiden terveyshaittoja lääkittiin reseptiin perustuvilla antihistamiineilla yli 12 miljoonalla eurolla vuonna 2007. Allergisten kannalta merkittävimpiä ovat koivut, joiden siitepölylle on herkistynyt noin 10-15 % suomalaisista.

Siitepölyallergian oireita voidaan lievittää pistoksiin tai kielen alle annosteltaviin tabletteihin perustuvalla siedätyshoidolla, joka on IgE-välitteisen allergisen nuhan ja silmän allergisen sidekalvotulehduksen syynmukaista hoitoa. Kontrolloidut tutkimukset siedätyshoidosta ovat osoittaneet, että oireet vähenevät ja joillakuilla häviävät kokonaan sekä lääkehoidon tarve vähenee. Vasteet ja hoidon teho kuitenkin vaihtelevat.

Parhaan tehon saamiseksi siedätyshoidon tulee kestää kolme vuotta. Seurantatutkimukset ovat osoittaneet, että hoitotulos säilyy hoidon lopettamisen jälkeen useita vuosia. Erään tutkimuksen mukaan siitepölyallergian siedätyshoitoa saaneiden oireet olivat palautuneet haitallisiksi vuoden kuluttua hoidon lopettamisesta noin 3 %:lla, kahden vuoden kuluttua noin 17 %:lla, kolmen vuoden kuluttua noin 31 %:lla ja neljän vuoden kuluttua noin kolmanneksella.

Instituutti käynnisti syksyllä 2007 pilottitutkimuksen, jossa arvioitiin talvikauden aikana käytetyn hunajavalmisteen vaikutuksia koivuallergian oireisiin ja allergialääkkeiden käyttöön koivun kukintakaudella. Tutkimuksen pohjana oli Kerimäellä Kyösti Pitkäsen mehiläistilalla tuotettu metsäkukkahunaja, jossa on runsaasti mm. vadelmien (Rubus), pajujen (Salix), apiloiden (Trifolium) ja sarjakukkaisten (Apiaceae) siitepölyjä. Tutkimuksessa käytettyyn hunajavalmisteeseen lisättiin mehiläisten keräämää ja käsittelemää siitepölyä.

Tutkimuksen päätulokset on julkaistu sarjassa ”International Archives of Allergy and immunology” vuonna 2011 (lataa pdf).