Ruoka-allergia

Ruoka-allergia

Joka toinen saa oireita ruoasta

Ruoka voi aiheuttaa monenlaista oireilua. Niiden taustalla voi myös olla monia syitä, kuten erilaisia ruoansulatuselimistön tauteja, toimintahäiriöitä tai allergiaa.

Keväällä 2017 selvitimme väestökyselyn avulla miten suuri osa aikuisväestöstä saa oireita ruoasta ja kuinka monella oireilun taustalla on mahdollisesti ruoka-allergiaa. Tutkimuksessa kysyttiin myös millaisia ja kuinka vahvoja oireita ruoka aiheuttaa. Terveydenhoitoalan ammattilaisia pyydettiin kertomaan hoitokäytännöistä ja tietolähteistä sekä arvioimaan omaa tietotasoaan ruoka-allergioista. Kysely toteutettiin yhteistyössä SuccessClinicin kanssa.

Kyselytutkimuksessa pääkohderyhminä olivat aikuisväestö ja terveydenhuollon ammattilaiset (lääkärit, hoitajat, apteekkihenkilökunta). Yhteensä vastanneita oli 2690, joista kansalaisia oli 1758 (65 %), lääkäreitä 223 (8 %), hoitajia 413 (15 %) ja apteekkihenkilökuntaa 296 (11 %). Kansalaisvastaajista muodostettiin mini-Suomi -otos (n=1098), joka edustaa suomalaista väestöä sukupuolen (49 % miehiä, 51 % naisia), iän (18- ≥70-vuotiaat) ja asuinpaikan suhteen (kaikki maakunnat edustettuna).

Hedelmät ja pähkinät tavallisimmat oireiden aiheuttajat

Ruoka-allergisiksi (RA) voitiin luokitella 12 % (132) ja muista syistä ruuasta oireilevia (RO) oli 32 % (351) vastaajista. Hieman yli puolelle vastaajista (56 %; 615) ruoka ei aiheuttanut mitään oireita. Ruoka-allergisiksi laskettiin henkilöt, joilla oli allergiasta lääkärin diagnoosi tai jotka olivat saaneet anafylaktisen reaktion ruoka-aineesta. Ruoka-allergisiksi ei luettu laktoosi-intoleranssia tai keliakiaa sairastavia, jos ainoa allergisoiva ruoka-aine oli maito tai viljat. Omasta mielestään ruoka-allergisia oli 18 % (193) vastanneista ja 38 % (418) vältteli jotakin ruoka-ainetta sen aiheuttamien oireiden vuoksi. Lääkärin apuun oli ruokaoireiden takia turvautunut 19 % (206) vastanneista.

Allergia ja muu ruokaan liittyvä oireilu oli naisilla lähes kaksi kertaa tavallisempaa kuin miehillä. Naisista ruokaoireisia oli 40 % (225) ja ruoka-allergisia 15 % (83). Ruoka ei aiheuttanut oireita kahdelle kolmasosalle miehistä (67 %) ja alle puolelle naisista (45 %). Ikäryhmistä ruoka-allergiaa oli eniten 30–50-vuotiailla ja muuta oireilua 40–60-vuotiailla. Ruoka-allergisista joka toinen oli saanut ensimmäiset oireensa alle 12-vuotiaana (RA 50 %, RO 22 %), kun ruokaoireisilla oireilu oli useimmin alkanut vasta täysi-ikäisenä (RA 32 %, RO 47 %).

Ruoka-allergiset oireilivat tavallisimmin hedelmistä (53 %; 70), pähkinöistä (42 %; 55), lehmänmaidosta (33 %; 43), viljasta (26 %; 34) sekä kalasta ja äyriäisistä (26 %; 34). Ruokaoireisilla ongelmia aiheutti useimmin maito (30 %; 105). Hedelmistä oireita aiheutti erityisesti kiivi, omenat ja sitrushedelmät. Osa ruokaoireista johtuu niin sanotusta ristiallergiasta, jossa elimistö tunnistaa samankaltaisia rakenteita eri alkuperää olevissa aineissa. Siitepölyallergisista (n=346) suuri osa sai oireita juureksista (84 %), pähkinöistä (83 %) ja hedelmistä (78 %).

Ruoka-allergisilla (RA) oireet olivat keskimäärin voimakkaampia kuin muista syistä ruoasta oireilevilla (RO). Ruoka-aineista voimakkaimmat oireet aiheuttivat maito, viljat sekä kala ja äyriäiset (kuva 4), joista yli 60 % ruoka-allergisista oli merkinnyt oireet voimakkaiksi tai erittäin voimakkaiksi. Ruokaoireiset oireilivat voimakkaimmin kaakaosta ja suklaasta sekä pähkinöistä, joista vähintään puolet sai voimakkaita tai erittäin voimakkaita oireita.

Vatsakipua, suun kutinaa, iho-oireita

Useimmin oireilu ilmeni vatsakipuina, ripulina ja suun kirvelynä. Ruoka-allergisilla oli usein myös iho-oireita ja hengenahdistusta. Harvinaisempia oireita olivat väsymys ja aivastelu. Ruokaoireisilla muita oireita olivat ilmavaivat, närästys, päänsärky, yskiminen sekä suun ja kurkun turpoaminen.

Tavallisesti oireet ilmenivät nopeasti ruoan nauttimisen jälkeen. Yli 70 %:lla vastanneista suun kirvely ja aivastelu alkoivat välittömästi ruoan nauttimisen jälkeen. Erilaiset iho-oireet ja vatsaoireet tulivat usein kahdesta neljään tuntia ruokailun jälkeen ja ainoastaan väsymys oli selvästi myöhäinen, yli neljän tunnin kuluttua ilmenevä oire.

Anafylaktisen reaktion eli voimakkaan yleistyneen allergiareaktion oli saanut 36 vastaajaa (3,3 %). Useimmin reaktion olivat aiheuttaneet pähkinät (8), kala tai äyriäiset (7) ja viljatuotteet (4). Myös maito (3), chili (2) ja selleri (2) oli mainittu useammin kuin kerran.

Ruoka-allergisilla ruoasta aiheutuva voimakkaampi oireilu heikensi elämänlaatua keskimäärin enemmän kuin ruokaoireisilla. Viisipykäisellä asteikolla (5= heikentää erittäin merkittävästi) ruoka-allergisten vastausten keskiarvo oli 2,4 ja ruokaoireisten 2,0. Oireilu heikensi elämänlaatua paljon 16 %:lla ruoka-allergisista ja 5 %:lla ruokaoireisista. Huolta ja ahdistusta oireilu aiheutti kaikkiaan 58 %:lle ruoka-allergisista ja 43 %:lle ruokaoireisista.

Kolmannes (32 %) ruoka-allergisista ja 14 % ruokaoireisista oli joskus ollut poissa töistä tai opiskelupaikasta ruokaan liittyvien oireiden takia. Viimeisen vuoden aikana poissaoloja oli kertynyt lähes joka kymmenennelle ruoka-allergiselle (8 %; 10), kun ruokaoireisista poissaoloja oli vain kahdella prosentilla (5). Useimmilla poissaoloja oli ollut 1–2 päivää vuoden aikana.

Jos päivän hinta on 350 euroa, poissaolojen kustannukset ovat 34 miljoonaa euroa vuodessa. Ruoka-allergiset arvioivat omat oireiluun liittyvät kustannukset 268 euroksi (n=107) ja ruokaoireiset 173 euroksi vuodessa (n=225). Ruoka-allergisista joka neljännelle (24 %) ja ruokaoireista joka toiselle (48 %) ruokaan liittyvästä oireilusta ei aiheutunut ylimääräisiä kustannuksia.

Käytä ruoka-ainetta oireiden sallimissa rajoissa

Kolmannes terveydenhuollon henkilökunnasta kohtasi viikoittain ruoka-oireisia tai niistä tietoa hakevia henkilöitä. Kuukauden aikana hoitajat kohtasivat ruoasta oireilevia lapsia keskimäärin 2–3 ja aikuisia seitsemän. Hoitajien arvion mukaan noin joka viidennen lapsen (21–23 %) ja joka kolmannen aikuisen (34 %) oireilu johtui ruoka-allergisista. Lääkärit tapasivat keskimäärin neljä ruoasta oireilevaan lasta ja aikuista kuukaudessa. Vauvaikäisistä (alle 3-vuotiaat) yli neljännes (28 %) ja vanhemmista lapsista (3–18-vuotiaat) neljännes (24 %) oireili lääkäreiden mielestä allergian takia. Aikuisista ruoka-allergiasta oli todennäköisesti kyse joka viidennellä (21 %).

Ruoan aiheuttamia oireita oli useimmin pyritty vähentämään välttämällä kyseistä ruoka-ainetta (RA 88 %, RO 78 %). Se oli myös terveydenhuollosta tavallisimmin annettu ohje (66 %). Ruoasta oireilevien ja terveydenhuollon ammattilaisten suosittelemissa hoitokeinoissa oli myös eroja. Lääkärit, hoitajat ja apteekkihenkilökunta suosittelivat useammin terveydenhuollossa annettavaa ruokasiedätystä (19 %; +18) sekä palauttamaan (12 %; +7) ja käyttämään ruoka-ainetta oireiden sallimissa rajoissa (62 %; +34). Myös probioottisia valmisteita ohjattiin käyttämään useammin kuin ruoasta oireilevat olivat niin tehneet (31 %; +15). Probiooteilla tarkoitetaan terveyteen myönteisesti vaikuttavia mikrobeja.

Kysely vahvisti ruokaoireiluun liittyvän monenlaista epäselvyyttä. Kun samojen ruokaoireiden taustalla voi olla useita sairauksia ja toimintahäiriöitä, oireilun syitä on vaikea ymmärtää ilman kliinisiä tutkimuksia. Epätietoisuus näkyi ristiriitaisina vastauksina ja epävarmuutena omasta oireilusta ja sen syistä. Osalla allergiaa ei ehkä ikinä ole ollutkaan ja toisilla allergia on saattanut huomaamatta hävitä jo aikoja sitten.

Ennen välttäminen oli yleisohje kaikille ruoka-allergisille, mutta nykyisin välttödieetti on tarpeen vain voimakkaasti oireileville. Lievissä oireissa ja varmuuden vuoksi jonkin ruoka-aineen välttäminen on todennäköisesti haitallista. Turhien rajoitusten kitkemiseen tähtäävät mm. päiväkodeissa ja kouluissa allergiadieeteille nykyisin vaadittavat lääkärintodistukset, joilla onkin saatu myönteisiä tuloksia aikaan.

Tutkimuksen pääset lukemaan tämän linkin kautta: Aikuisten ruoka-allergia