Mitä tietoa etsit?

Astma ja koronavirus - kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja asiantuntijan vastauksia astmasta ja koronaviruksesta (COVID-19).

Lue myös: Kokoamme sivulle Koronavirus - tietopaketti astmaatikoille kaikki tiedotteemme liittyen astmaan ja koronavirukseen. Seuraamme tilannetta aktiivisesti ja tiedotamme asiasta sitä mukaa, kun saamme uutta tietoa.
 

Korona ja kortisoni, uskaltaako käyttää?

K: Mediassa on puhuttu kortisonin vaikuttavan haitallisesti, jos koronavirus iskee. Uskaltaako astmalääkkeitä nyt käyttää vai pitäisikö laittaa tauolle?

V: Hengitettävät kortisonipohjaiset lääkkeet ovat turvallisia tälläkin hetkellä. Ne ovat astmaan liittyvän tulehduksen perushoitoa ja tärkeä astmaa sairastavalle. Niitä ei siis pidä missään nimessä nyt omatoimisesti keskeyttää vaan käyttää erityisen huolellisesti. 

Kortisonin vastustuskykyä laskevasta vaikutuksesta on tosiaan kirjoitettu koronainfektioon liittyen. Tämä koskee lähinnä tilannetta, jossa joudutaan käyttämään pitkään yhtäjaksoisesti kortisonitabletteja. Tällöinkään lääkitystä ei pidä omatoimisesti lopettaa.

 

Kuka on koronan riskiryhmää?

K: Minulla on diagnosoitu rasitusastma nuorena. Käytän epäsäännöllisesti avaavaa lääkettä. Muutoin pärjään ihan hyvin. Olenko riskiryhmää koronan suhteen?

V: Tämänhetkisen tiedon mukaan riskiryhmää ovat ainoastaan ne keuhkosairaat, joiden sairaus on huonossa hoitotasapainossa. Eli jos oireita on säännöllisestä lääkityksestä huolimatta toistuvasti. Hyvässä tasapainossa oleva astma on melko vähäinen riskitekijä.

Olethan kuitenkin käynyt nuoruusiän jälkeen kontrolleissa astman suhteen? Ellet, niin suosittelisin käymään, kun tämä koronapandemia on ohi. Nykyään ei ajatella olevan erikseen rasitusastma, vaan huonossa tasapainossa oleva astma oireilee usein rasituksessa. Tämä kannattaa jatkossa selvittää.

 

Kannattaako lääkitä etukäteen?

K: Olisiko nyt syytä tuplata hoitava lääke, jotta keuhkot olisivat mahdollisimman hyvässä kunnossa, jos tauti iskee? Tällä hetkellä minulla ei ole mitään oireita.

V: Tällä hetkellä astmaatikon kannattaa ottaa erityisen huolellisesti lääkärin määräämät lääkkeet ihan normaaliin tapaan. Lääkityksen lisääminen etukäteen ei siis ole tarpeen. Jos infektion oireita tulee, niin kannattaa herkästi silloin lisätä lääkkeitä lääkärin antaman ohjeen mukaan.

 

Voiko astmaatikko liikkua ulkona?

K: Uskaltaako astmaatikko nyt lähteä ulos liikkumaan vai olisiko paras pysytellä kokonaan sisätiloissa?

V: Kyllä ulkona voi edelleen liikkua. Liikunta on tälläkin hetkellä tärkeä osa astman hoitoa ja siitä kannattaa pitää kiinni. Ulkoillessa on suotavaa välttää paikkoja, joissa liikkuu paljon muita ihmisiä. Turvavälien pitäminen on tärkeää. Mutta muutoin kyllä ulkoilla saa. Eri asia toki, jos on oireileva tai karanteenissa.

 

Mistä tietää, että astma on tasapainossa?

K: Sanotaan että koronainfektion suhteen riskiryhmää ovat ne, joilla astma ei ole hyvässä hoitotasapainossa. Mistä tietää että astma on tasapainossa?

Parhaiten tästä kertovat oma vointi, oireettomuus ja suorituskyky.  Ja toki puhalluskokeet. 

Huonossa tasapainossa oleva astma oireilee limaisuutena, yskänä, hengenahdistuksena tai hengityksen vinkumisena. Oireita voi olla milloin tahansa, mutta tavallisia ne ovat aamuyöstä tai rasituksessa. Liikunta voi tuntua tavallista raskaammalta ja henkeä voi ahdistaa liikkuessa.

Huonosta tasapainosta kertoo myös runsas lyhytvaikutteisen avaavaan lääkkeen tarve. Jos sitä tarvitaan toistuvasti esim. useita kertoja viikossa, astma ei ole hyvässä tasapainossa. Tässä on toki syytä muistaa, että jokaisen astma ja lääkityksen tarve on erilainen.

Astman tasapainoa voi seurata itse kotona tehtävillä PEF-mittauksilla. Jokaisella astmaatikolla tulisi olla oma PEF-mittari. Tärkeää on tietää oma normaali puhallustaso, eikä verrata omia tuloksia toisten arvoihin. Astmalle on tyypillistä PEF-arvon vaihtelu aamulla ja illalla, sekä puhallustuloksen paraneminen avaavan lääkkeen vaikutuksesta. Jos nämä muutokset ovat suuria, astma ei ole tasapainossa. Oma puhallustaso on yksilöllinen ja lääkäri ohjeistaa astmaatikolle esim. pahenemisvaiheen PEF-rajat yksilöllisesti.  

Jos siis voit hyvin tavanomaisella lääkitykselläsi, pystyt liikkumaan normaalisti oman kuntotasosi mukaisesti ja yllä kuvattuja oireita ei ole tai on vain harvoin, astmasi on todennäköisesti ihan hyvällä mallilla. Toki terveydenhuollossa tehtävää seurantaa tarvitaan tarkemman kuvan saamiseksi. 

 

THL:n tiedote ja riskiryhmään kuuluminen

K: THL teki tiedotteen riskiryhmään kuuluvien määristä (https://thl.fi/fi/-/koronan-riskiryhmiin-kuuluvien-maara-vaihtelee-merkittavasti-alueittain-voi-vaikuttaa-eroihin-sairaalahoidon-tarpeessa-eri-puolilla-maata) Kuuluuko astmaatikko nyt sittenkin riskiryhmään, jos on käynyt astman vuoksi lääkärissä vuosina 2015-2018?"

V: Tässä THL:n tiedotteessa on kerrottu että ”laskelmat perustuvat hoitoilmoitusrekisterin (Avohilmo ja Hilmo) tietoihin..”. Eli kyseisiä tietokantoja on käytetty apuna arvioimaan riskiryhmiin kuuluvien määrää. 

Se, että ihminen käy terveydenhuollossa astman vuoksi, ei vielä tarkoita, että kuuluu riskiryhmään. Se enemmänkin kertoo siitä, että astman seuranta on asianmukaista. Toisaalta jollakulla voi olla hyvinkin vaikea tilanne astman kanssa, mutta ei käy syystä tai toisesta seurannoissa. Tällöin henkilö ei päädy mukaan käyntitilastoihin.

Tämän hetkisen tiedon mukaan riskiryhmään koronaviruksen suhteen kuuluvat ne astmaatikon, joilla hoitotasapaino ei ole hyvä. Käyntimäärät eivät siis muuta tätä asiaa yksittäisen ihmisen kohdalla. 

 

Montelukast ja korona

K: Voiko koronapotilas käyttää montelukastia vai pitäisikö käyttää vain inhaloitavaa kortisonia?

V: Astmalääkkeitä tulee käyttää ihan normaalisti tässäkin tilanteessa, ellei lääkäri ole sinulle henkilökohtaisesti toisin määrännyt. 

Astma ja hengityssuojaimet

K: Voiko astmaatikko käyttää hengityssuojaimia? Itse olen käyttänyt suojusta nyt kauppareissulla ja ulkoillessa. Mutta olen alkanut miettimään onko tämä turvallista, kun monelaista tietoa liikkuu.

V: Jos sairastaa vaikeaa astmaa, tai astma oireilee, niin hengityssuojaimien käyttöä ei suositella. Tai ainakin suurta varovaisuutta on syytä käyttää ja tarvittaessa jutella lääkärin kanssa. Suojaimet lisäävät aina jonkin verran hengitysvastusta ja voivat siten pahentaa oireilua. 

Astmaatikon on hyvä valita uloshengitysventtiilillä varustettu suojain, mikäli mahdollista.  Venttiili keventää hengittämistä jonkun verran. Varsinaiset hengityssuojaimet ovat tiiviimiä, mutta myös ns. väljempi suu-nenäsuojus lisää hengitysvastusta. Nyt liikkeellä on paljon omatekoisia kasvomaskeja, joiden materiaalit vaihtelevat. Astmaatikon kannattaa huomioida materiaali siten, että kankaasta ei irtoaisi kuituja jotka voivat ärsyttää hengitysteitä.  Jos suojaimen tai kasvomaskin käyttö tuntuu epämiellyttävältä, se pitää lopettaa. Muutoin sitä voi kyllä turvallisesti vaikkapa kauppareissuilla käyttää, kunhan huomioi myös muut suojautumisohjeet, kuten hyvän käsihygienian. 

Jos joudut työssä käyttämään hengitysuojaimia ja astmaoireet pahenevat, keskustele asiasta esimiehen ja työterveyshuollon kanssa. 

Jätä oma kysymyksesi>>

Sivua päivitetty: 24.4.2020