Fysio- ja toimintaterapia

Fysio- ja toimintaterapia

Palovamma voi vaikeuttaa toimimista kaikilla elämän osa-alueilla, kuten arjen toiminnoissa, liikkumisessa, työ- ja sosiaalisessa elämässä. Vaikutus on sitä suurempi mitä vakavammasta palovammasta on kyse. Palovammapotilaan hoito on kokonaisvaltaista. Osana hoitotiimiä toimivat fysio- ja toimintaterapeutit.

Fysio- ja toimintaterapian tavoitteena on ylläpitää ja palauttaa potilaan palovammaa edeltävä toiminta- ja liikkumiskyky. Joskus palovamma aiheuttaa sellaisia pysyviä muutoksia, että täysin saman toimintakyvyn saavuttaminen ei ole mahdollista. Fysio- ja toimintaterapia alkaa heti sairaalavaiheessa muun hoidon ohella ja jatkuu usein pitkään kotiutumisen jälkeenkin. Vakavissa palovammoissa kuntoutumisprosessi voi kestää vuosia. Sen kestoon vaikuttaa osaltaan pitkään jatkuva arpien hoito ja mahdolliset korjausleikkaukset.

Menetelminä fysio- ja toimintaterapeutit käyttävät muun muassa asento- ja lastahoitoja, hengitysterapiaa, liikeharjoituksia (liikkuvuus, voima, fyysinen kunto ja toiminnallisuus), arjen toimintojen harjoituksia, terapeuttisia toimintoja (harrastemaiset toiminnot) sekä erilaisia arpihoitoja. Lisäksi koko kuntoutumisprosessin ajan arvioidaan apuvälineiden tarvetta (liikkumiseen ja päivittäisiin toimiin) ja tarvittaessa hankitaan tai valmistetaan sopivat apuvälineet ja ohjataan niiden käyttö.

Liikeharjoitukset ja liikkuminen

Tuorekaan palovamma ei estä liikkumista tai raajojen käyttöä. Jos palovamma vaatii tehohoitoa, terapeutti toteuttaa liikeharjoitukset usein passiivisesti. Tehohoitovaiheessakin aktiivinen liikkuminen aloitetaan heti, kun se on mahdollista. Haavasidokset pyritään tekemään niin, etteivät ne estä liikettä. Liikeharjoitteluun kuuluu hyvä kivunhoito. Alussa parantunut iho on ohut ja altis mekaaniselle hankaukselle. Tämä täytyy pitää mielessä harjoitellessa ja liikkuessa. Myöhemminkin osa arvista saattaa jäädä herkiksi hankaukselle ja siten vaikuttaa esimerkiksi liikunnan lajivalintoihin. Syvä palovamma vaikuttaa hikoiluun. Palanut alue saattaa hikoilla hyvin vähän tai ei ollenkaan, jolloin palamattomat alueet voivat hikoilla normaalia enemmän.

Palovammasta toipuminen vaatii sekä ohjattua että omatoimista harjoittelua. Harjoitteluohjelma suunnitellaan yksilöllisesti ja sitä muutetaan kuntoutumisen edetessä. Ohjattu harjoittelu voi jatkua tiiviinä vielä kotiin pääsyn jälkeenkin. Jatkoterapia järjestetään kotiuttavasta sairaalasta.

Harjoittelua vaativia asioita ovat nivelten liikkuvuus, joka mahdollistaa normaalin raajojen käytön ja liikkumisen, sekä yleiskunto, voima ja tasapaino. Toiminnalliset harjoitukset, kuten käsien käyttö arjen toiminnoissa, ovat tärkeitä. Yleiskunnon kohenemiseen riittää aluksi vaikka kävely. Oma aktiivisuus on tärkeää, liiallinen avustaminen hidastaa kuntoutumista. Harjoittelun myötä liikkuminen ja toimintakyky palautuvat yleensä ennalleen.

Oili Ask, toimintaterapeutti ja Noora Rantala, fysioterapeutti, Töölön sairaalan palovammaosasto