HAE-kohtausten hoito

Lievä HAE-kohtaus ei välttämättä tarvitse hoitoa tai voi helpottua estolääkettä lisäämällä. Vaikea kohtaus voi vaatia käynnin sairaalapäivystyksessä.

Lievät HAE-kohtaukset eivät välttämättä tarvitse hoitoa olleenkaan. Ne, joilla on estohoitona traneksaamihappo, voivat ottaa lääkettä tavallista suuremman annoksen heti huomatessaan ennakko-oireita tai muuten aavistaessaan kohtauksen olevan alkamassa. Traneksaamihappo ei kuitenkaan ole riittävä hoito ainakaan nielun alueen turvotuksissa, eikä muissakaan vaikeissa kohtauksissa. Tällöin tulee hakeutua lähimpään hoitopaikkaan tai ottaa itse kotona kohtauslääke, jos sellainen on käytettävissä.

HAE-kohtauksen hoitoon käytetään C1-inhibiittoria. Saatavilla on useampi valmiste, jotka ovat ihmisperäisiä ja saatu terveiltä verenluovuttajilta niin, että C1-inhibiittori on kerätty ja tiivistetty kuiva-aineeksi. Kuiva-aine täytyy liuottaa, jotta siitä saadaan laskimosuoneen annettava lääkeruiske.

Myös kaneissa tuotettua C1-inhibiittoria käytetään lääkkeenä. Sitä käytetään samalla tavoin kuin ihmisperäistä C1-inhibiittoria, mutta kaneille allergiset henkilöt eivät voi sitä käyttää. C1-inhibiitori on nopeavaikutteinen ja tehokas hoito HAE-tautiin. Tehokkainta on antaa kohtaushoito kotona. Silloin hoito alkaa nopeasti ilman käyntiä sairaalan päivystyksessä ja kohtaus myös loppuu nopeammin. Lääkkeen pistäminen suoneen vaatii luonnollisesti huolellisen opetuksen hoitavassa yksikössä, useita harjoituskertoja ja hyvää motivaatiota, mutta se on myös palkitsevaa, koska se mahdollistaa sairastavan ja hänen läheisensä aktiivisen roolin hoidossa.

Toinen kohtausten hoitoon käytetty valmiste on ikatibantti. Se ei ole C1-inhibiittori, vaan se vaikuttaa toisella tapaa: se estää bradykiniinin eli turvotusta aiheuttavan välittäjäaineen vaikutuksia. Ikatibantti on myös lääkeruiske, mutta sitä ei anneta suonensisäisesti vaan ihon alle, joten se on huomattavasti helpompi antaa myös kotona. Se on myös nopeavaikutteinen. Se on kuitenkin lyhytvaikutteisempi kuin C1-inhibiittori, eikä se siksi sovellu estohoitoon. Ikatibanttia voidaan ottaa uudelleen toinen ja kolmas annos kuuden tunnin välein, mikäli yhdestä lääkeannoksesta ei ollut riittävää tehoa.

Kohtaushoito voidaan siis toteuttaa myös kotona. Kotona toteutettava hoito parantaa aina elämänlaatua ja -hallintaa. Päivystykseen ei tarvitse enää lähteä kohtauksen alkaessa. Eläminen ja matkustaminen helpottuvat, kun ei enää tarvitse pysytellä sairaalan lähietäisyydellä. Kohtausten nopea ja tehokas hoito vähentää taudin kuormittavuutta ja sairauspoissaoloja töistä tai opinnoista. Omaa elämää voi hallita paremmin. Nykyaikainen hoito on olennainen osa sairauden hallintaa, ja sen on havaittu parantavan sairastavien elämänlaatua. On kuitenkin hyvin tärkeää oppia tunnistamaan kohtauksen alkaminen, jotta lääkkeen saa otettua ajoissa. Jos näin ei vielä ole ja sairaus on uusi, on suositeltavaa soittaa ambulanssi paikalle kaiken varalta valvomaan tilannetta.

Lopuksi

HAE-taudin oireet vaihtelevat ja tauti voi olla haastava sekä lääkärille että HAE:ta sairastavalle ja hänen läheiselleen. Hyvä ja kiinteä hoitosuhde sekä yksilöllinen hoitosuunnitelma ovat HAE:ssa erityisen tärkeitä. Tärkeää on myös, että sairastava itse on aktiivisesti mukana hoidon toteuttamisessa. Viime vuosien lääkekehitys on tuonut merkittäviä parannuksia hoitoon. HAE ei enää rajoita sitä sairastavien elämää.

Teksti: Ihotautien erikoislääkäri, LT Maria Huttunen 2017